Tammikuun puolestavälistä olen saanut suureksi iloksi ja onneksi tehdä töitä, noin vuoden työttömänä olon jälkeen. Työsuhde on määräaikainen, päättyy kun tekeminen loppuu, mutta vielä pyrin kaikella tarmolla tekemään kaiken toimistotyön mikä minulle nakataan. Mikä ilo lähteä aamulla töihin, saada aikaan, tulla kotiin ja tehdä ehkä vielä jotain ilman, että syljeskelee koko päivän sohvalla kattoon ja mähinöi itsevihassa velloten, kun ei saa aikaan mitään. Kummasti tieto omasta aikaansaamisesta tuo tarmoa ja palkintoa, vapaa-aikakin on nautinnollista ja illat samentinpehmeitä, rentouttavia välitiloja.
Ehkä uutuudenviehätystä, mutta annan itseni nauttia tästä tunteesta!
Itseasiassa pakko myöntää, että olen sangen tyrmistyttävän hyvällä tuulella! Enkä edes nukkunut hyvin yöllä, ulkona sataa taas lunta ja toimiston kahvi kivistää vatsassa, mutta silti tekisi mieli nousta pöydällä tehden tyhmän mahtieleinen tuuletusliike ja kajauttaa maailmalle suuri kiitos, kun on juuri tämä päivä.
Kuitenkin ei ole kauaa, kun tuntui siltä, että jokainen päivä oli tuskien taival.
Positiivista tänään ja tällä hetkellä:
- Toinen päivä täysin ilman vahvoja masennuslääkkeitä, joita olen syönyt kolme vuotta. Vuoden olen vähentänyt ja vierottanut kroppaani näiden pillerien ikeestä. Pari päivää sitten meni viimeinen 75mg aamukahvin kera koneistoon. Olo ihan tajuttoman kauhea hetkittäin vierotusoireiden takia, mutta olkoot.
- Jaksaminen arjessa näkyy kotona ja keittiössä: olen kokannut enemmän viime aikoina, kuin moneen vuoteen (ja leiponuit) Masennus vei ruokahalut. Ei ole palannut vieläkään kunnolla, mutta pakotan itseni syömään jopa tuhdin puurolautasellisen aamuisin. Olen kokannut lapsuuden lama-ajan lempiherkkuja, jotka toimivat yhä täyttävästi ja maistuvasti. Oman elämäni Marttana olen jaksanut puuhata pienistäkin jätösruuan palasista lisää maistuvia aterioita. Työttömyys/rahattomuus pakottaa kekseliääksi, jälleen.
- Olen jaksanut leikkiä! Hämmennyin tajuamaan, että olen viime syksystä tähän helmikuuhun mennessä käynyt useammassa live-roolipelissä, kuin moneen vuoteen yhteensä. Myös normaalit pöytäroolipelit ovat vieneet mukavasti aikaa aina välillä. Yhä myös korttipelit ja niiden opettelu on ollut mukavaa touhua. Bridge ja visti yhä oppimatta. Gin, Bismarck, kasino ja Lamarckistinen (eli evoluutio) pokeri ovat olleet mukavaa ajanvietettä, klassista ristiseiskaa unohtamatta.
- Toimiston ikkunasta näkyy parhaillaan sinistä taivasta juuri, kun ennätin sanoa työkaverille, etten muista milloin olisi pilvien raosta taivasta näkynyt.
- On jotain mitä odottaa tulevaisuudessa: Knutepunkt live-roolipelitapahtuma Norjassa huhtikuussa ja Star Wars Celebration heinäkuun lopussa Saksassa Essenissä. Nörttityttö pitää itsensä iloisena!
- Olen luopunut hiljalleen lisää turhasta omaisuudestani ja yrittänyt käyttää vaatekaappini sisältöä tuunaillen ja yhdistellen läpi. On mahtavaa tehdä ns. löytöjä omista varastoistaan.
- Lore on muuttanut lähelle. Hänen kotinsa tuntui kodilta jopa pahvilaatikkopaniikin keskellä.
- Perjantaina minulla on pitkästä aikaa kampaaja. Pääni tulee ulkoisesti selkeämmäksi!
- Koko perhe on tulossa Helsinkiin viikonlopuksi. Niin onnellinen, että melkein itkuttaa!
- Kaukainen kävi parisen viikkoa sitten kylässä ja poskipääni eivät ole toipuneet siitä naurunremakasta vieläkään.
- 40 päivää niin alkaa Game of Thrones season 3. Joo, lasken päiviä...
Melkein raivokkaasti riipustautuen tarraan tähän hyvään fiilikseen!
alan jo epäillä maanisdepressiivistä oireyhtymää, mutta kai se vain on pakko uskoa, että ihan vaan aikuisten oikeasti olo on hyvä.
I got a job (for a while) and that have kept me busy lately. Weird to really feel happy, just to common normal days, when after work there is nothing than cooking, reading a book and sleeping. After long unemployment all this simple joys makes me so content. I made a list about things that made me happy lately. Lot of nerdy stuff including Larps, waiting of events and travels.
-Oola.
