Pakko jakaa.
Kuulin tämän eilen ja soinut päässä siitä asti. Tärisin sohvalla kipeänä ja tämä soi muutamaan otteeseen peräkkäin ja riipi jotain auki sisältä.
Tälläistä haluan tehdä! Noni, vapaaehtoisia?
Omat musiikkiprojektit seisoo, ovat kuolleet tai vain ajatuksen tasolla. Hirveä hinku laulaa ja kirjoittaa taas...Ääh!
Mutta asiasta asiaan - OLKAA HYVÄ:
SOHN - The Wheel
Kosketti. En tiedä miksi, mutta jostain syvältä.
I died a week ago,
There’s nothing left
It’s cought on video
The very last breath
The very last breath
The very last breath
The very last breath
The very last breath
In time did a lover light
Cave in the mines
Covering all ever done
The very last time
The very last time
The very last time
The very last time
The very last time
All this fuss over nothing
Reinventing the wheel
All this searching for something that's not real.
All this fuss over nothing
Reinventing the wheel
All this searching for something that's not real.
I died a week ago
It's caught on video
A very last breath
All this fuss over nothing
Reinventing the wheel
All this searching for something that’s not real
All this fuss over nothing
Reinventing the wheel
All this searching for something that’s not real
(x2)
Eikö?
Bless.
-Lore
Listen that song. It is awesome. Word.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste LUV. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste LUV. Näytä kaikki tekstit
maanantai 3. joulukuuta 2012
perjantai 30. marraskuuta 2012
Talvi yllättikökö
Kysyn miten ihmeessä? Asumme kuitenkin Suomessa johon talvi kuuluu neljään vuodenaikaan. Nyt kun lunta tulee enemmän kuin tarpeeksi on yllättävää miten ihmiset valittaa säästä, siitä että on kylmä ja tuulee ynnä muuta. Kävin lounaalla ja puuskissa ei meinannut pysyä pystyssä. Vastaan tulee ihmisiä vailla pipoja, takit auki...

PUKEUTUKAA.
Kunnon takki, pipo, tumput ja kunnon jalkineet. That's easy! Ja voi näyttää hyvältäkin.
Mun aseet Antti Tuiskua vastaan:
Clipperin inkivääri-sitruuna tee. Pitää kylmän loitolla ja taudit. Lisättynä appelsiinipuuhunajaa niin koen itseni kuolemattomaksi.

(kuva)
D-vitamiini.
Hellyys. Harvinaista. Talvi on pitkä. Eikä tämä lopu ikinä. Asun pian iglussa.
Kunnon takki!
Silloin kun tulee lunta tällä tavoin kuin nyt - tuulen kanssa ilman lämpötila on todellisuudessa lähemmäksi hypotermiaa, kuin hellettä niin miksi, MIKSI kuljetaan takki auki? Tai kevättakeissa?
Varmasti on kylmä.
Lisäksi ihmetellään "kuinka mä voin aina olla kipeänä".
Niinpä.
(Olen luotu Äidiksi. Hirveä julistus lämpöisestä pukeutumisesta.)

Canada Goose Trillium Parka (kuva)
Tuolla takilla tarkenisi ydinsodassa.
Mulla tosin on vain H&M välikausiparka jonka parhaat vuodet on nähty vuosia sitten. Puuvillaa ja sisällä kevyt vanuvuori. Alle pakkaan topin, flanellipaidan, villapaidan ja huivin ja hupparin.
Pipo päähän.
Tai lämmin hattu.

Tälläinen olisi siisti. Aattelin tilata Varustelekasta. (kuva)
Mun Dr Martensenit on pelastanut mut pari talvea, jotka olleet kovin lumiset ja liukkaat. Halusin kunnon lumibootsit kuitenkin, koska nuo ei ole siitä lämpimämmästä päästä. Varpaat aina lopulta ihan jäässä.
Joten päätin hankkia Sorelin talvisaappaat. Avot. Lasten mallistosta. Olen niin pygmi. Huopasisäsukka, joka irrotettava. Muovia. Vedenpitävät. Kestää kylmää -40c asti. Näin.

Eikös ole hienot!
On mulla Rubber Duckin upeat Combat Joggerit.

(kuva=
Talvilenkkarien aatelistoa, mutta halusin kengät joilla mennä metsään, peuhata koiran kanssa, jotka ovat vielä aika cool ja voin viileästi astella pitkin Bulevardia ilman, että otsassa loistaa sana "landespede".
Makkarin ikkunaan kertynyt jo 30cm korkea kasa lunta. Keittiöstä sentään vielä näkeekin. Harmillista, etten ole kerinnyt tiivistää ikkunoita ennen tätä myrskyä. Tukka humisee kun tätä kirjoittelen. Sisällä tuulee. Eikä oikein huvita koko prosessia aloittaa edes, kun muutto taas pian edessä.
Keittiön akkunasta.
Alanpas valmistautumaan töihin. Eilen oli todella vaikea saada ihmisiä pois ravintolasta sulkemisaikaan 2am, kun myrsky otti täydet tehonsa käyttöön. Yöllä tuuli oli parhaimmillaan 27m/s ja puuskissa 31m/s. Parin asteen pakkanen tuntui lähemmäs -15c ja kotimatka oli aika mielenkiintoinen. En ollut pysyä pystyssä. Videomateriaalia on.
Jokatapauksessa edessä on pikkujouluviikonloppu baarimikkona. Eilen napsin asiakkailta sormia irti ovien karmista ja työnsin heidät koleuteen. Tänään sen saa tehdä portsari. Minä keskityn tarjoilemaan Olutta.
Bless.
- Lore
I seriously had nothing to say. Just blablabla about snow and shit.

PUKEUTUKAA.
Kunnon takki, pipo, tumput ja kunnon jalkineet. That's easy! Ja voi näyttää hyvältäkin.
Mun aseet Antti Tuiskua vastaan:
Clipperin inkivääri-sitruuna tee. Pitää kylmän loitolla ja taudit. Lisättynä appelsiinipuuhunajaa niin koen itseni kuolemattomaksi.

(kuva)
D-vitamiini.
Hellyys. Harvinaista. Talvi on pitkä. Eikä tämä lopu ikinä. Asun pian iglussa.
Kunnon takki!
Silloin kun tulee lunta tällä tavoin kuin nyt - tuulen kanssa ilman lämpötila on todellisuudessa lähemmäksi hypotermiaa, kuin hellettä niin miksi, MIKSI kuljetaan takki auki? Tai kevättakeissa?
Varmasti on kylmä.
Lisäksi ihmetellään "kuinka mä voin aina olla kipeänä".
Niinpä.
(Olen luotu Äidiksi. Hirveä julistus lämpöisestä pukeutumisesta.)
Canada Goose Trillium Parka (kuva)
Tuolla takilla tarkenisi ydinsodassa.
Mulla tosin on vain H&M välikausiparka jonka parhaat vuodet on nähty vuosia sitten. Puuvillaa ja sisällä kevyt vanuvuori. Alle pakkaan topin, flanellipaidan, villapaidan ja huivin ja hupparin.
Pipo päähän.
Tai lämmin hattu.
Tälläinen olisi siisti. Aattelin tilata Varustelekasta. (kuva)
Mun Dr Martensenit on pelastanut mut pari talvea, jotka olleet kovin lumiset ja liukkaat. Halusin kunnon lumibootsit kuitenkin, koska nuo ei ole siitä lämpimämmästä päästä. Varpaat aina lopulta ihan jäässä.
Joten päätin hankkia Sorelin talvisaappaat. Avot. Lasten mallistosta. Olen niin pygmi. Huopasisäsukka, joka irrotettava. Muovia. Vedenpitävät. Kestää kylmää -40c asti. Näin.
Eikös ole hienot!
On mulla Rubber Duckin upeat Combat Joggerit.
(kuva=
Talvilenkkarien aatelistoa, mutta halusin kengät joilla mennä metsään, peuhata koiran kanssa, jotka ovat vielä aika cool ja voin viileästi astella pitkin Bulevardia ilman, että otsassa loistaa sana "landespede".
Makkarin ikkunaan kertynyt jo 30cm korkea kasa lunta. Keittiöstä sentään vielä näkeekin. Harmillista, etten ole kerinnyt tiivistää ikkunoita ennen tätä myrskyä. Tukka humisee kun tätä kirjoittelen. Sisällä tuulee. Eikä oikein huvita koko prosessia aloittaa edes, kun muutto taas pian edessä.
Keittiön akkunasta.
Alanpas valmistautumaan töihin. Eilen oli todella vaikea saada ihmisiä pois ravintolasta sulkemisaikaan 2am, kun myrsky otti täydet tehonsa käyttöön. Yöllä tuuli oli parhaimmillaan 27m/s ja puuskissa 31m/s. Parin asteen pakkanen tuntui lähemmäs -15c ja kotimatka oli aika mielenkiintoinen. En ollut pysyä pystyssä. Videomateriaalia on.
Jokatapauksessa edessä on pikkujouluviikonloppu baarimikkona. Eilen napsin asiakkailta sormia irti ovien karmista ja työnsin heidät koleuteen. Tänään sen saa tehdä portsari. Minä keskityn tarjoilemaan Olutta.
Bless.
- Lore
I seriously had nothing to say. Just blablabla about snow and shit.
keskiviikko 28. marraskuuta 2012
Musta tuntuu
Oon vähän sellainen, että elämässä iloitsen ihan lapsellisen riemuisesti pienistä asioista. Välillä olen täysin vastakkainen. Kivi väärässä kohtaa tietä ja rasvaan köyttä ladossa. Johtuu Kainuulaisuudestani. Google it.
Mutta sitä enemmänkin revin iloa. Nollasta sataan sekunnista. Nautin estetiikasta ja arkisista esineistä jotka siistejä, kauniita, hymyilyttää.
Eilen erinomaisen huonosti nukutun yön jälkeen kävin lounaalla Jn kanssa. Kampesin itseni ylös jotta olisin saanut edes hetken aurinkoa.
(Sattui meinaan paistamaan sen pari sekunttia.)
Matkalla kotiin ajattelin Kiesman kohdalla yhtä-äkkiä että piipahdanpa "pikaisesti" tuossa liikkeessä.
Fail.
Pari tuntia ja sydän pamppaillen selailen ja silittelen ihania kirjoja. Huokailen. Ooh. Näitä. Haluan. Kaikki.
Voisin asua vaan ihanien kirjojen keskellä.
Moleskine hyllystä tuijotti yhtä-äkkiä jotain niin kaunista, että.
Star Wars moleskine!! Onnen sydäri!
En edes käytä kalenteria varsinaisesti enää kuin luurilla sillä se on helppo jakaa ihmisille X jotka tietää mun menoja sitten vähän tarkemmin. Tuon ajattelin ottaa sitten minipäiväkirjaksi, pitää sääkalenteria ja sen sellaista. Ja tulee ihan mieletön fiilis aina kun vilkaisenkin sitä päin. On se niin siisti. :D
(Hirveen hintainen. 22e. Seriously. Köyhä kiittää yliarvostettua brändäystä, mutta olkoon. May the Force be with you!!)
Moleskinellä enemmänkin näitä Star Wars aiheisia juttuja, mutta tiedä mistä niitä sitten saisi suomesta. Sigh.
Stekkaa: Moleskine: Star Wars Origami in Hyperspace.

Fanityttö kiittää ja läähättää ihastuksissaan.
Niin ja tietäähän kaikki, että on puhetta siitä, että Matthew Vaughn tulee ohjaamaan Star Wars: Episode VI! Iih Iih. Kyllä!
Bless.
-Lore
I bought first Moleskine cause Star Wars.
Mutta sitä enemmänkin revin iloa. Nollasta sataan sekunnista. Nautin estetiikasta ja arkisista esineistä jotka siistejä, kauniita, hymyilyttää.
Eilen erinomaisen huonosti nukutun yön jälkeen kävin lounaalla Jn kanssa. Kampesin itseni ylös jotta olisin saanut edes hetken aurinkoa.
(Sattui meinaan paistamaan sen pari sekunttia.)
Matkalla kotiin ajattelin Kiesman kohdalla yhtä-äkkiä että piipahdanpa "pikaisesti" tuossa liikkeessä.
Fail.
Pari tuntia ja sydän pamppaillen selailen ja silittelen ihania kirjoja. Huokailen. Ooh. Näitä. Haluan. Kaikki.
Voisin asua vaan ihanien kirjojen keskellä.
Moleskine hyllystä tuijotti yhtä-äkkiä jotain niin kaunista, että.
Star Wars moleskine!! Onnen sydäri!
En edes käytä kalenteria varsinaisesti enää kuin luurilla sillä se on helppo jakaa ihmisille X jotka tietää mun menoja sitten vähän tarkemmin. Tuon ajattelin ottaa sitten minipäiväkirjaksi, pitää sääkalenteria ja sen sellaista. Ja tulee ihan mieletön fiilis aina kun vilkaisenkin sitä päin. On se niin siisti. :D
(Hirveen hintainen. 22e. Seriously. Köyhä kiittää yliarvostettua brändäystä, mutta olkoon. May the Force be with you!!)
Moleskinellä enemmänkin näitä Star Wars aiheisia juttuja, mutta tiedä mistä niitä sitten saisi suomesta. Sigh.
Stekkaa: Moleskine: Star Wars Origami in Hyperspace.
Fanityttö kiittää ja läähättää ihastuksissaan.
Niin ja tietäähän kaikki, että on puhetta siitä, että Matthew Vaughn tulee ohjaamaan Star Wars: Episode VI! Iih Iih. Kyllä!
Bless.
-Lore
I bought first Moleskine cause Star Wars.
Tunnisteet:
Blabla,
books,
everyday mumble,
fangirl,
geeky+nerdy,
himotuimmat,
Lore,
LUV
maanantai 25. kesäkuuta 2012
Midsummer Dreaming
Yötön yö.
Paras aika vuodesta, mielestäni.
Istuin katsomassa auringonnousua, kun astronominen keskikesän selkä taittui ja vuorokausi oli pisimmillään. Hiljaisessa aamuyössä, jossa vain tuuli suhisi puissa ja meri liplatti rantaan, helähti samalla minuutilla, kuin napista painamalla, mustarastaan haikea vihellys.



Hiljalleen metsässä muutkin linnut, yksi kerrallaan, havahtuivat lauluun. Menin uinumaan, kun jo metsässä kävi kuoro ja vastarannalla metsä hohti kultaa.


Minä avaan syömmeni selälleen
ja annan päivän paistaa.
Minä tahdon kylpeä joka veen,
ja joka marjan maistaa.
Minun mielessäni on juhannus,
ja juhla ja mittumaari,
ja jos minä illoin itkenkin,
niin siellä on sateenkaari.
- Eino Leino
Kiitos luonnolle ihanista päivistä, auringon lämmöstä ja öiden hehkusta. Suvituulen tuomat suloiset tuoksut ovat kyllä sellainen voimauttava voima, joita muistellessa yrittää jaksaa läpi talven kylmyyden.
It was midsummer weekend. Most important time for me, since day is longer and night nightless. Magical!
Pics from google picture find.
-Oola.
Paras aika vuodesta, mielestäni.
Istuin katsomassa auringonnousua, kun astronominen keskikesän selkä taittui ja vuorokausi oli pisimmillään. Hiljaisessa aamuyössä, jossa vain tuuli suhisi puissa ja meri liplatti rantaan, helähti samalla minuutilla, kuin napista painamalla, mustarastaan haikea vihellys.

Hiljalleen metsässä muutkin linnut, yksi kerrallaan, havahtuivat lauluun. Menin uinumaan, kun jo metsässä kävi kuoro ja vastarannalla metsä hohti kultaa.
Minä avaan syömmeni selälleen
ja annan päivän paistaa.
Minä tahdon kylpeä joka veen,
ja joka marjan maistaa.
Minun mielessäni on juhannus,
ja juhla ja mittumaari,
ja jos minä illoin itkenkin,
niin siellä on sateenkaari.
- Eino Leino
Kiitos luonnolle ihanista päivistä, auringon lämmöstä ja öiden hehkusta. Suvituulen tuomat suloiset tuoksut ovat kyllä sellainen voimauttava voima, joita muistellessa yrittää jaksaa läpi talven kylmyyden.
It was midsummer weekend. Most important time for me, since day is longer and night nightless. Magical!
Pics from google picture find.
-Oola.
maanantai 4. kesäkuuta 2012
Mom´s garden.
Edellisviikko meni euroviisuillessa. Tiistaina ja torstaina istuttiin kotonani katsomassa semifinaalia Loren kanssa, Skype auki, että Kaukainen pääsi Saksasta osallistumaan juomakisaan (siis, juomakisailuhan on kuulunut meillä vuosia jo perinteisiin...). Finaalia menin katsomaan Turkuun maalle Äitini luokse, jossa nautin maaseudun rauhasta ja kukkaan puhjenneesta puutarhasta.
Sekä huomionkipeän koiran seurasta.

"Hey, I try to see something here!" Viida ei tajunnut, että hänen lävitseen ei näe.

Eurovision song contest with Twitter, best and most hilarious thing ever!
Vaikka kaupungeilla on etäisyyttä alle 200km, tuntuu ilmasto olevan niin erilainen. Turussa lehdet olivat jo rehevinä puissa, toisin kuin Helsingissä. Myös kirsikat olivat lähes kukkineet, puutarhat pullahtaneet muhkeaan kukintaan ja hengitysilma täynnä inhoittavaa heinän siitepölyä, jota Helsingissä ei vielä ollut esiintynyt ilokseni. Tästä huolimatta yritin viihtyä pihalla mahdollisimman paljon -kuka maalla välittäisi punaisesta nenästä, turvonneista silmistä ja köhästäni? Pihalla kun sattui nököttämään himokkaita koivupuita ja heinäpeltoa on koko lääni pullollaan.



Violets, with every color available, are my all time favorite flowers.
Alkukesän tuoksuvat kukat ovat mieleeni; parhaita muistoja teiniajoistani on yökävelyt erään tähtitornin lähimetsässä, jossa kukki useampi villiintynyt norjanangervo ja tuomen kukat. Kutsuimme paikkaa haltijametsäksi, sillä rinteeseen kasvanut pusikko sen aikaiselle mielelle tuntui taianomaiselta satumetsältä, etenkin yöaikaan. Muille se taisi olla vain risuinen paikka, jossa kusettaa koiraa.
Istutimme viime kesänä juhannusruusujen lisäksi Äidin puutarhaan kaksi uutta ruusupensasta, joihin oli ilmestynyt jo muutama nuppu. Tiedossa siis ruusuntuoksuisia teranssihetkiä.


Pihalla myös koristeomenapuu oli täydessä lumenvalkoisessa kukassa, kuten aina juuri viisuaikaan. Kun puun kaarevien oksien alle astuu aamukasteen hetkellä öisin, tuntuu kuin kävisi sisälle hiljaiseen, ikivanhaan pyhään temppeliin. Yölinnut lauluvat hymnit, vesipisarat puun oksilla ja kukissa välkehtivät kuin kynttilän valo hämärässä.


Ja siinä temppelissä minä olin se inhottava turisti, joka räpsi kuvia, vaikka varoituskyltti vartavasten kielsi. Paikan vartiana toimi leikkisä koira, joka tuuppi minua pois puun alta kuolainen jalkapallo apunaan.
Viime kesänä solmin ystävyyssuhteen takapihan puiden kanssa, joiden alle oli aina mukava paeta hellekuumaa. Rakastuin palavasti Punavaahteraan, joka jo aikaisin keväällä punkee ulos viininpunaiset, tulenpalavat lehtensä. Sinistä kesäistä iltataivasta vasten helisevät lehdet ja niiden värien leikkiä katsellessa unohduin aloilleni useiksi minuuteiksi. Parasta stressinpoistoa; istua selkä puunrunkoa vasten ja katsella, kuinka ilta-aurinko valaisee karheaa pintaa ja lehvästöä.


Parhautta, että palaan Äitini helmoihin tällä viikolla muutamaksi päiväksi. Syynä sukujuhlia; iloisia ja suruisia sellaisia.
At eurovision song contest weekend I traveled to visit my Mom and watch the show with her. I also spend a lot of time at her garden, which is beautiful. All spring flowers where there to greet me and I hope more are appeared when I go to visit my family again. There´ll be some parties, sad and happy ones.
-Oola.
Sekä huomionkipeän koiran seurasta.
"Hey, I try to see something here!" Viida ei tajunnut, että hänen lävitseen ei näe.
Eurovision song contest with Twitter, best and most hilarious thing ever!
Vaikka kaupungeilla on etäisyyttä alle 200km, tuntuu ilmasto olevan niin erilainen. Turussa lehdet olivat jo rehevinä puissa, toisin kuin Helsingissä. Myös kirsikat olivat lähes kukkineet, puutarhat pullahtaneet muhkeaan kukintaan ja hengitysilma täynnä inhoittavaa heinän siitepölyä, jota Helsingissä ei vielä ollut esiintynyt ilokseni. Tästä huolimatta yritin viihtyä pihalla mahdollisimman paljon -kuka maalla välittäisi punaisesta nenästä, turvonneista silmistä ja köhästäni? Pihalla kun sattui nököttämään himokkaita koivupuita ja heinäpeltoa on koko lääni pullollaan.
Violets, with every color available, are my all time favorite flowers.
Alkukesän tuoksuvat kukat ovat mieleeni; parhaita muistoja teiniajoistani on yökävelyt erään tähtitornin lähimetsässä, jossa kukki useampi villiintynyt norjanangervo ja tuomen kukat. Kutsuimme paikkaa haltijametsäksi, sillä rinteeseen kasvanut pusikko sen aikaiselle mielelle tuntui taianomaiselta satumetsältä, etenkin yöaikaan. Muille se taisi olla vain risuinen paikka, jossa kusettaa koiraa.
Istutimme viime kesänä juhannusruusujen lisäksi Äidin puutarhaan kaksi uutta ruusupensasta, joihin oli ilmestynyt jo muutama nuppu. Tiedossa siis ruusuntuoksuisia teranssihetkiä.
Pihalla myös koristeomenapuu oli täydessä lumenvalkoisessa kukassa, kuten aina juuri viisuaikaan. Kun puun kaarevien oksien alle astuu aamukasteen hetkellä öisin, tuntuu kuin kävisi sisälle hiljaiseen, ikivanhaan pyhään temppeliin. Yölinnut lauluvat hymnit, vesipisarat puun oksilla ja kukissa välkehtivät kuin kynttilän valo hämärässä.
Ja siinä temppelissä minä olin se inhottava turisti, joka räpsi kuvia, vaikka varoituskyltti vartavasten kielsi. Paikan vartiana toimi leikkisä koira, joka tuuppi minua pois puun alta kuolainen jalkapallo apunaan.
Viime kesänä solmin ystävyyssuhteen takapihan puiden kanssa, joiden alle oli aina mukava paeta hellekuumaa. Rakastuin palavasti Punavaahteraan, joka jo aikaisin keväällä punkee ulos viininpunaiset, tulenpalavat lehtensä. Sinistä kesäistä iltataivasta vasten helisevät lehdet ja niiden värien leikkiä katsellessa unohduin aloilleni useiksi minuuteiksi. Parasta stressinpoistoa; istua selkä puunrunkoa vasten ja katsella, kuinka ilta-aurinko valaisee karheaa pintaa ja lehvästöä.
Parhautta, että palaan Äitini helmoihin tällä viikolla muutamaksi päiväksi. Syynä sukujuhlia; iloisia ja suruisia sellaisia.
At eurovision song contest weekend I traveled to visit my Mom and watch the show with her. I also spend a lot of time at her garden, which is beautiful. All spring flowers where there to greet me and I hope more are appeared when I go to visit my family again. There´ll be some parties, sad and happy ones.
-Oola.
perjantai 1. kesäkuuta 2012
It´s Summetime, now officially!
Tervetuloa kesäkuu!

Kun nimesi etupääte ilmaisee vuodenkierrossa kesän, olisin tyytyväinen, että se pitäisi paikkaansa. Ulkona on viluisaa; missä on lämpö, jolla meitä jo viime viikonloppuna hellit? Haluat pitää meitä odotuksessa, näinkö on? Senkin julmuri!
Kesä tuo tullessaan odotuksia, suorittamista. Ainakin meillä aikuisilla! Miksiköhän on näin? Miten voi nauttia aurinkoisemmasta vuodenajasta, jos jokainen sekuntti pitää saada irti eniten kesästä? Muistan ennen masennustani joskus tunteneen näin, etenkin kun olin vuorotyössä ja vapaahetket olivat kortilla. Kuitenkin, en muista kesästä juurikaan mitään.

Viime kesän olinkin levossa maalla Äitini luona; ei mitään suunnitelmia, ei tarkkaa tekemistä eikä vaatimuksia. Aika meni pehmeästi, silti liian nopeasti tietenkin, mutta kesästä jäi muistoja: Se, kuinka puutarha muuttui kuukausien aikana jatkuvasti. Miten Siskojen kanssa makasimme takapihalla auringossa.
Kuinka tanssimme Juice Leskistä juhannusaamuna pihalla.
Miten hetken mielijohteesta hyppäsin ystävän autokyytiin löytäen itseni Mikkelin perämetsästä kiusaamasta lapsia Zombina.
Paniikki, kun huomasin olevani kävelylenkin aikana ukkosrintaman alla ja painuin kotiin kaatosateessa nykimään johtoja seinästä. Lopulta sähköt menivät muutenkin.
Kun Mummia puri kyykäärme.
Se, kun aamuyöllä keräsin kamerani mukaan ja lähdin ihailemaan jokirannan aamuvärejä. Miten kuuntelin Game of Thrones äänikirjoja samalla keräten marjoja pensaista tunnista toiseen ja Isäpuoleni kanssa mehustimme varaston täyteen.
Kun loppukesällä yöt olivat lämpimiä; istuin puutarhatuolilla pihamaalla, punaviiniä lasissa ja katsoin, kuinka Perseidien meteoriparven hiukkasia tippui taivaalta. Tapasin myös ihania ihmisiä Turun illoissa ja pyöräilin reiteni maitohapoille.
Kun ei ollut suunnitelmia, oli helppo tarttua hetkeen.

Mutta näin aikuisena on pakko hieman järjestellä kalenteria, että ehtii. Lapsena kesäloma oli pitkä, ikuisuudelta tuntuva aika, jolloin päivät saattoivat kestää kuukauden ja Pirkka Ampparimehujää oli ravinnoista parhainta. Tänä kesänä asetan tavoitteeksi syödä enemmän mansikoita, vielä enemmän kirsikoita, ainakin grillata lanttua, lipittää enemmän Amppareita, ostaa useamman pallon jäätelöä ja eksyä Helsingissä lukemattomia kertoja.

Kyseessä kuitenkin uusi kaupunki, jossa vietän ensimmäistä kesääni! Viime vuonna piipahdin nurkilla kerran, elokuussa, joten Helsingin kesä on minulle vielä täysin tuntematonta työmaata. Onneksi on hyviä oppaita.
Nyt jo valvottaa, nämä huumaavat kesäyöt. Olenko ainoa, joka ei malta kesäisin nukkua öitään? Tuntuu, kun kaikki taika maailmassa ilmaantuisi esiin kesän herkkään yöaikaan ja väräjäisi pinnoilla odottamassa ottajaansa, mitä ikinä se tarjoaakaan. Yöt tuoksuvat ihanalle, ovat lämpimiä, maailma on sininen ja koko luonto sykkii. Jopa kaupungissa! Hehkuva asfaltti ja betoni lämpimän päivän jälkeen on kuin hengittävä, elävä olento.

Tähän kesään 2012 ei kuulu päräyttäviä festarireissuja. Kaikki mitä tarvitsen on jo täällä, kotikonnuilla. Ilmaiskeikkoja riittää ja kotiparvekkeelta kuulee Suvilahden riekunnan. Flow on ainoa tapahtuma, jonne menen, sekin suoraan rakkaiden ystävieni häistä. Kesäkuussa pakenen saarelle mökkihöperöitymään, sukumatkailen ja vierailen Äidin luona Turussa. Heinäkuussa menen Saksaan, vain lentolippu on hankittu! Tapaan kavereita muutamia päiviä ja varaan paljon rakkautta laatuaikaan parhaan ystäväni kanssa, jonka luokse menen Erfurtiin käymään. Lennän takaisin viimeistään heinäkuun v iimeisinä päivinä. Elokuussa isännöin vieraita ulkomailta. Muuten haisen vain pahalle ja vaeltelen Helsingissä -sehän sopii!

Toiveissa tietenkin on saada talviturkki heitettyä ennen syksyä. Haluaisin myös kulkea mahdollisimman paljon pyörällä, että säästäisin mahdollisista joukkoliikenteen kuluista. Myös reipas tuoreiden vihannesten lisääminen ruokavalioon olisi suotavaa; oi, kuinka kaipaankin Turun kauppatoria, jossa sulkemisaikaan sai eurolla säkillisen juureksia mukaan. Onko samanmoista toimintaa Helsingin toreilla?

Toivon myös tapaavani paljon uusia ihmisiä, saavani mukavia kavereita täältä uudesta kotikaupungista. Piknikkejä, kirpparikierroksia, lenkkejä koiran kanssa, vätystelyä puistossa lehtipinon kanssa... Ette arvaakaan miten sekaisin olen onnesta, sillä saan pian elämäni ensimmäiset aurinkolasit, vahvuuksilla! Tänä kesänä voin siis seistä auringossa ja jopa nähdä jotain!
Siispä mieli, silmät ja korvat auki!

Haaveilen myös parvekepuutarhasta, mutta rahatilanteen ollessa toivoton, taitaa suunnitelmat toteutua vasta ensi vuonna. Onneksi Äitini puutarhaan on tullut istutettua paljon ruusuja, jotka eivät ehtineet kukkia viime kesällä. Ehkä tänä kesänä meitä kohtaa ihania yllätyksiä uusien kukkaystävien muodossa!


Kyllä, olen hullaantunut ruusuihin. Jos parvekkeelle saisi jonkun ruusuköynnöksen...
Now it´s summer officially. I hate to do much planning for summer, since it makes whole short time too stressful, but as a adult It is needed sometime. I´m happy that my so-called plans are kinda open, only thing that I really need to remember is to get to a airplain at 12th of july, when I travel to Germany. Helsinki at summer time is still a mystery for me, but maybe after this season I know how fab this city can be. I have couple good guides.
Pictures are from weheartit.
-Oola.
Kun nimesi etupääte ilmaisee vuodenkierrossa kesän, olisin tyytyväinen, että se pitäisi paikkaansa. Ulkona on viluisaa; missä on lämpö, jolla meitä jo viime viikonloppuna hellit? Haluat pitää meitä odotuksessa, näinkö on? Senkin julmuri!
Kesä tuo tullessaan odotuksia, suorittamista. Ainakin meillä aikuisilla! Miksiköhän on näin? Miten voi nauttia aurinkoisemmasta vuodenajasta, jos jokainen sekuntti pitää saada irti eniten kesästä? Muistan ennen masennustani joskus tunteneen näin, etenkin kun olin vuorotyössä ja vapaahetket olivat kortilla. Kuitenkin, en muista kesästä juurikaan mitään.
Viime kesän olinkin levossa maalla Äitini luona; ei mitään suunnitelmia, ei tarkkaa tekemistä eikä vaatimuksia. Aika meni pehmeästi, silti liian nopeasti tietenkin, mutta kesästä jäi muistoja: Se, kuinka puutarha muuttui kuukausien aikana jatkuvasti. Miten Siskojen kanssa makasimme takapihalla auringossa.
Kuinka tanssimme Juice Leskistä juhannusaamuna pihalla.
Miten hetken mielijohteesta hyppäsin ystävän autokyytiin löytäen itseni Mikkelin perämetsästä kiusaamasta lapsia Zombina.
Paniikki, kun huomasin olevani kävelylenkin aikana ukkosrintaman alla ja painuin kotiin kaatosateessa nykimään johtoja seinästä. Lopulta sähköt menivät muutenkin.
Kun Mummia puri kyykäärme.
Se, kun aamuyöllä keräsin kamerani mukaan ja lähdin ihailemaan jokirannan aamuvärejä. Miten kuuntelin Game of Thrones äänikirjoja samalla keräten marjoja pensaista tunnista toiseen ja Isäpuoleni kanssa mehustimme varaston täyteen.
Kun loppukesällä yöt olivat lämpimiä; istuin puutarhatuolilla pihamaalla, punaviiniä lasissa ja katsoin, kuinka Perseidien meteoriparven hiukkasia tippui taivaalta. Tapasin myös ihania ihmisiä Turun illoissa ja pyöräilin reiteni maitohapoille.
Kun ei ollut suunnitelmia, oli helppo tarttua hetkeen.
Mutta näin aikuisena on pakko hieman järjestellä kalenteria, että ehtii. Lapsena kesäloma oli pitkä, ikuisuudelta tuntuva aika, jolloin päivät saattoivat kestää kuukauden ja Pirkka Ampparimehujää oli ravinnoista parhainta. Tänä kesänä asetan tavoitteeksi syödä enemmän mansikoita, vielä enemmän kirsikoita, ainakin grillata lanttua, lipittää enemmän Amppareita, ostaa useamman pallon jäätelöä ja eksyä Helsingissä lukemattomia kertoja.
Kyseessä kuitenkin uusi kaupunki, jossa vietän ensimmäistä kesääni! Viime vuonna piipahdin nurkilla kerran, elokuussa, joten Helsingin kesä on minulle vielä täysin tuntematonta työmaata. Onneksi on hyviä oppaita.
Nyt jo valvottaa, nämä huumaavat kesäyöt. Olenko ainoa, joka ei malta kesäisin nukkua öitään? Tuntuu, kun kaikki taika maailmassa ilmaantuisi esiin kesän herkkään yöaikaan ja väräjäisi pinnoilla odottamassa ottajaansa, mitä ikinä se tarjoaakaan. Yöt tuoksuvat ihanalle, ovat lämpimiä, maailma on sininen ja koko luonto sykkii. Jopa kaupungissa! Hehkuva asfaltti ja betoni lämpimän päivän jälkeen on kuin hengittävä, elävä olento.
Tähän kesään 2012 ei kuulu päräyttäviä festarireissuja. Kaikki mitä tarvitsen on jo täällä, kotikonnuilla. Ilmaiskeikkoja riittää ja kotiparvekkeelta kuulee Suvilahden riekunnan. Flow on ainoa tapahtuma, jonne menen, sekin suoraan rakkaiden ystävieni häistä. Kesäkuussa pakenen saarelle mökkihöperöitymään, sukumatkailen ja vierailen Äidin luona Turussa. Heinäkuussa menen Saksaan, vain lentolippu on hankittu! Tapaan kavereita muutamia päiviä ja varaan paljon rakkautta laatuaikaan parhaan ystäväni kanssa, jonka luokse menen Erfurtiin käymään. Lennän takaisin viimeistään heinäkuun v iimeisinä päivinä. Elokuussa isännöin vieraita ulkomailta. Muuten haisen vain pahalle ja vaeltelen Helsingissä -sehän sopii!
Toiveissa tietenkin on saada talviturkki heitettyä ennen syksyä. Haluaisin myös kulkea mahdollisimman paljon pyörällä, että säästäisin mahdollisista joukkoliikenteen kuluista. Myös reipas tuoreiden vihannesten lisääminen ruokavalioon olisi suotavaa; oi, kuinka kaipaankin Turun kauppatoria, jossa sulkemisaikaan sai eurolla säkillisen juureksia mukaan. Onko samanmoista toimintaa Helsingin toreilla?
Toivon myös tapaavani paljon uusia ihmisiä, saavani mukavia kavereita täältä uudesta kotikaupungista. Piknikkejä, kirpparikierroksia, lenkkejä koiran kanssa, vätystelyä puistossa lehtipinon kanssa... Ette arvaakaan miten sekaisin olen onnesta, sillä saan pian elämäni ensimmäiset aurinkolasit, vahvuuksilla! Tänä kesänä voin siis seistä auringossa ja jopa nähdä jotain!
Siispä mieli, silmät ja korvat auki!
Haaveilen myös parvekepuutarhasta, mutta rahatilanteen ollessa toivoton, taitaa suunnitelmat toteutua vasta ensi vuonna. Onneksi Äitini puutarhaan on tullut istutettua paljon ruusuja, jotka eivät ehtineet kukkia viime kesällä. Ehkä tänä kesänä meitä kohtaa ihania yllätyksiä uusien kukkaystävien muodossa!
Kyllä, olen hullaantunut ruusuihin. Jos parvekkeelle saisi jonkun ruusuköynnöksen...
Now it´s summer officially. I hate to do much planning for summer, since it makes whole short time too stressful, but as a adult It is needed sometime. I´m happy that my so-called plans are kinda open, only thing that I really need to remember is to get to a airplain at 12th of july, when I travel to Germany. Helsinki at summer time is still a mystery for me, but maybe after this season I know how fab this city can be. I have couple good guides.
Pictures are from weheartit.
-Oola.
Tunnisteet:
everyday mumble,
Hellsinki,
LUV,
Oola-laa
maanantai 30. huhtikuuta 2012
Happy Beltane/Walpurgis/Vappu/May Day!
Vihdoin on pitkä pimeä talvi takana. Kevyet tossut hakkaavat katujen asfalttia, talvipomppa pääsee vinttiin levolle. Yö ei ole enää pitkään pimeä, linnut laulavat illalla siniselle valolle ja aamuyöstä violetissa hämärässä. Kasvit tunkeutuvat maan mullasta kohti lämpöä, aurinkoa.
Olen sekaisin, huumassa tästä ihanasta energiasta!







Pics are from google picture finder. Beltane Fire Festival in Edinburg -so need to visit there some year!
"Oh, do not tell the Priest of our Art,
Or he would call it a sin;
But we shall be out in the wood all night,
A-conjuring Summer in!
And we bring you news by word of mouth
For women, cattle and corn--
Now is the Sun come up from the South
With Oak, and Ash, and Thorn!"







Tänään nautin kuohuvaa ylioppilashattu päässä. Turku-Vappua ei tänä vuonna, mutta saa nähdä mitä pääkaupunkiseutu tarjoaa vastamuuttaneelle! Huomenna tietenkin piknikille Ullanlinnan mäelle! Upeaa kevätpäivää ja juhlaa kaikille! Suomen kesä on lyhyt ja intessiivinen, kuin orgasmi, joten pakko ottaa ajasta kaikki irti mitä vain saa!
Meaning of Walpurgis, May Day and Beltane. I will celebrate now couple days by drinking sparkling wine, wearing my student cap and just rejoice! Spring is here, Summer is here! Warm time up here north is short and intense, like an orgasm so you have to take all from it!
-Oola.
Olen sekaisin, huumassa tästä ihanasta energiasta!
Pics are from google picture finder. Beltane Fire Festival in Edinburg -so need to visit there some year!
"Oh, do not tell the Priest of our Art,
Or he would call it a sin;
But we shall be out in the wood all night,
A-conjuring Summer in!
And we bring you news by word of mouth
For women, cattle and corn--
Now is the Sun come up from the South
With Oak, and Ash, and Thorn!"

Tänään nautin kuohuvaa ylioppilashattu päässä. Turku-Vappua ei tänä vuonna, mutta saa nähdä mitä pääkaupunkiseutu tarjoaa vastamuuttaneelle! Huomenna tietenkin piknikille Ullanlinnan mäelle! Upeaa kevätpäivää ja juhlaa kaikille! Suomen kesä on lyhyt ja intessiivinen, kuin orgasmi, joten pakko ottaa ajasta kaikki irti mitä vain saa!
Meaning of Walpurgis, May Day and Beltane. I will celebrate now couple days by drinking sparkling wine, wearing my student cap and just rejoice! Spring is here, Summer is here! Warm time up here north is short and intense, like an orgasm so you have to take all from it!
-Oola.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
