Misä sä olet ollu?

No sori, mulla on vaan ollut kaikenlaista.

Ja sitten periaatteessa ei mitään.

No onpas. Tirsk. En vaan kerro.

Kesä meni ihan sumussa. Muutin uuteen kämppään kämppiksen kanssa ja aloitin riehakkaan sinkkuelämäni.
Todellisuudessa kävin töissä ja vapaat kärsin helvetinmoisista hammaskivuista. Ja kasvukivuista. Sydänsärystä. Itsesäälistä ja itseni etsimisen tuskasta.

Kävin Portugalissa.


Lissabon by night

Tulin takas ja alkoi hammaslääkärikierre jonka jälkeen ei ollutkaan rahaa enää edes ruokaan. Nyt yksi viisuri vielä paikoillaan. Neljä hammasta poistettiin ja vuosien infernaalinen tuska lähti kerta repäsyllä. Hillot myös. Olin lääkekierteessä ja hirveessä pöhnässä koko kesän kunnes paranin.

Emmin kanssa tuli käytyä syömässä ja paranneltua maailmaa. Nyt asuu jo Glasgowssa. Sika.

Siskon kera tuli pelattua huikeita sessioita lautapelejä. Yksi ilta toi suuren krapulan mutta MINÄ en ollut se joka lähti seuraavana päivänä (johon aamuun valvoimme) lennolla saksaan. Onneksi.

Kävin hautaamassa rakkaan Setäni Iisalmessa. Vietin viikonlopun Isäni kanssa juoden jallua ja muistellen. Komea ukkonen ja lämmin ilma lohdutti alkavassa syksyssä.

Sit tuli ihan paras sunnuntai. Hengasin ystävien kanssa. Oli upeaa. Mulla oli kimmeltävä paljetti takki, kivat korvikset, air maxit, hilpee mieli ja rakkaat ympärillä.
Silloin kävin Flowssa.
Näin Björkin. Suurimman idolini. Itkin.
Kävin Factoryllä jatkoilla.


Oola ja Lore at Flow 2012 Björkkii venaa

PING OOLA MULLA EI OO MITÄÄ MAGEI KUVII FLOWSTA ESIM MUN GLITTERIROTSISTA?!


Mittä festarirannekkei oo?

Eräs tarina alkoi.

Kävin Oulussa päiväreissulla parin tunnin yöunilla Emmin kanssa. Syötiin ja juotiin ja tultiin takas stadiin.


Meitsi ja Toripolliisi

Kävin syömässä ravintola Askissa.
Jatkoilla kivikirkon päällä piknikillä.
Portviiniä oli kaikkialla.
Paras ilta.

Kesä loppui, jos koskaan alkoikaan.
Ostin hopeat glitteri Vanssit.

Vuokrasin Portugalilaisen ystäväni kanssa halvan auton ja ajeltiin saaristoon.

Työpaikan kesäpäivillä oli komea ukkonen. Pelattiin tyhmiä ryhmäkisailuja ja juoksin 10l sanko päässä puuta päin. Sain mustan nenän/silmän.

Kävin huikeissa bileissä Bunkkerissa - Disco Dislocated.





Zebra Katz oli huikea.

Kävin itseäni läpi ja itkin pari viikkoa ja tuskailin, luovuin, annoin anteeksi, opettelin armollisuuteen.

Kävin rakkaan suomeen palanneen Enkelin tykönä Tampereella ja oli hieno tyypillinen reissu. Ystävät. Parhautta. Enkeliposse saa aina tuhoa aikaiseksi minne ikinä saapuukaan.

Minä med E. Perusmeisinki Tampesterissa.

Leikkasin tukan lyhyeksi.


Uus tukka ja tatska med tyhmä pose

Kisasin.


Suomen Olutmestari 2012 finaali

Kävin Murussa syömässä. Nom.

Kävin työasioissa Tallinnassa Livikon bileissä.

Kävin Enkelien kanssa seuraavana päivänä Burlesque Gaalassa.


Oola ja Lore goes Burlesque

Synttärit vietin tossa just minilomalla Berliinissä.


Hollaa! Huikee reissu.




Odotetut bileetkin tuli vihdoin eli Signal Life Label night vol 2!
Jorattiin mm. Machinedrumin tahtiin. Jumalauta.



Nokia Factory Rules Ya'll.


Kuva by kschzt


Mä yritän kertoilla taas vähän enemmän kuulumisia ja tunnelmia. Kuvia on kone täynnä ja ajatuksia tursuaa sormenpäitä myöten mutta...Monesti ne jää vain muistikirjan pohjalle.

Sillä aikaa voitte tiirailla KISSA STREAMIÄ.

Bless.

- Lore

I've been busy with being lazy. So sorry.

It´s Summetime, now officially!

Tervetuloa kesäkuu!


Kun nimesi etupääte ilmaisee vuodenkierrossa kesän, olisin tyytyväinen, että se pitäisi paikkaansa. Ulkona on viluisaa; missä on lämpö, jolla meitä jo viime viikonloppuna hellit? Haluat pitää meitä odotuksessa, näinkö on? Senkin julmuri!

Kesä tuo tullessaan odotuksia, suorittamista. Ainakin meillä aikuisilla! Miksiköhän on näin? Miten voi nauttia aurinkoisemmasta vuodenajasta, jos jokainen sekuntti pitää saada irti eniten kesästä? Muistan ennen masennustani joskus tunteneen näin, etenkin kun olin vuorotyössä ja vapaahetket olivat kortilla. Kuitenkin, en muista kesästä juurikaan mitään.



Viime kesän olinkin levossa maalla Äitini luona; ei mitään suunnitelmia, ei tarkkaa tekemistä eikä vaatimuksia. Aika meni pehmeästi, silti liian nopeasti tietenkin, mutta kesästä jäi muistoja: Se, kuinka puutarha muuttui kuukausien aikana jatkuvasti. Miten Siskojen kanssa makasimme takapihalla auringossa.
Kuinka tanssimme Juice Leskistä juhannusaamuna pihalla.
Miten hetken mielijohteesta hyppäsin ystävän autokyytiin löytäen itseni Mikkelin perämetsästä kiusaamasta lapsia Zombina.
Paniikki, kun huomasin olevani kävelylenkin aikana ukkosrintaman alla ja painuin kotiin kaatosateessa nykimään johtoja seinästä. Lopulta sähköt menivät muutenkin.
Kun Mummia puri kyykäärme.
Se, kun aamuyöllä keräsin kamerani mukaan ja lähdin ihailemaan jokirannan aamuvärejä. Miten kuuntelin Game of Thrones äänikirjoja samalla keräten marjoja pensaista tunnista toiseen ja Isäpuoleni kanssa mehustimme varaston täyteen.
Kun loppukesällä yöt olivat lämpimiä; istuin puutarhatuolilla pihamaalla, punaviiniä lasissa ja katsoin, kuinka Perseidien meteoriparven hiukkasia tippui taivaalta. Tapasin myös ihania ihmisiä Turun illoissa ja pyöräilin reiteni maitohapoille.
Kun ei ollut suunnitelmia, oli helppo tarttua hetkeen.



Mutta näin aikuisena on pakko hieman järjestellä kalenteria, että ehtii. Lapsena kesäloma oli pitkä, ikuisuudelta tuntuva aika, jolloin päivät saattoivat kestää kuukauden ja Pirkka Ampparimehujää oli ravinnoista parhainta. Tänä kesänä asetan tavoitteeksi syödä enemmän mansikoita, vielä enemmän kirsikoita, ainakin grillata lanttua, lipittää enemmän Amppareita, ostaa useamman pallon jäätelöä ja eksyä Helsingissä lukemattomia kertoja.



Kyseessä kuitenkin uusi kaupunki, jossa vietän ensimmäistä kesääni! Viime vuonna piipahdin nurkilla kerran, elokuussa, joten Helsingin kesä on minulle vielä täysin tuntematonta työmaata. Onneksi on hyviä oppaita.

Nyt jo valvottaa, nämä huumaavat kesäyöt. Olenko ainoa, joka ei malta kesäisin nukkua öitään? Tuntuu, kun kaikki taika maailmassa ilmaantuisi esiin kesän herkkään yöaikaan ja väräjäisi pinnoilla odottamassa ottajaansa, mitä ikinä se tarjoaakaan. Yöt tuoksuvat ihanalle, ovat lämpimiä, maailma on sininen ja koko luonto sykkii. Jopa kaupungissa! Hehkuva asfaltti ja betoni lämpimän päivän jälkeen on kuin hengittävä, elävä olento.



Tähän kesään 2012 ei kuulu päräyttäviä festarireissuja. Kaikki mitä tarvitsen on jo täällä, kotikonnuilla. Ilmaiskeikkoja riittää ja kotiparvekkeelta kuulee Suvilahden riekunnan. Flow on ainoa tapahtuma, jonne menen, sekin suoraan rakkaiden ystävieni häistä. Kesäkuussa pakenen saarelle mökkihöperöitymään, sukumatkailen ja vierailen Äidin luona Turussa. Heinäkuussa menen Saksaan, vain lentolippu on hankittu! Tapaan kavereita muutamia päiviä ja varaan paljon rakkautta laatuaikaan parhaan ystäväni kanssa, jonka luokse menen Erfurtiin käymään. Lennän takaisin viimeistään heinäkuun v iimeisinä päivinä. Elokuussa isännöin vieraita ulkomailta. Muuten haisen vain pahalle ja vaeltelen Helsingissä -sehän sopii!



Toiveissa tietenkin on saada talviturkki heitettyä ennen syksyä. Haluaisin myös kulkea mahdollisimman paljon pyörällä, että säästäisin mahdollisista joukkoliikenteen kuluista. Myös reipas tuoreiden vihannesten lisääminen ruokavalioon olisi suotavaa; oi, kuinka kaipaankin Turun kauppatoria, jossa sulkemisaikaan sai eurolla säkillisen juureksia mukaan. Onko samanmoista toimintaa Helsingin toreilla?



Toivon myös tapaavani paljon uusia ihmisiä, saavani mukavia kavereita täältä uudesta kotikaupungista. Piknikkejä, kirpparikierroksia, lenkkejä koiran kanssa, vätystelyä puistossa lehtipinon kanssa... Ette arvaakaan miten sekaisin olen onnesta, sillä saan pian elämäni ensimmäiset aurinkolasit, vahvuuksilla! Tänä kesänä voin siis seistä auringossa ja jopa nähdä jotain!
Siispä mieli, silmät ja korvat auki!



Haaveilen myös parvekepuutarhasta, mutta rahatilanteen ollessa toivoton, taitaa suunnitelmat toteutua vasta ensi vuonna. Onneksi Äitini puutarhaan on tullut istutettua paljon ruusuja, jotka eivät ehtineet kukkia viime kesällä. Ehkä tänä kesänä meitä kohtaa ihania yllätyksiä uusien kukkaystävien muodossa!


Kyllä, olen hullaantunut ruusuihin. Jos parvekkeelle saisi jonkun ruusuköynnöksen...

Now it´s summer officially. I hate to do much planning for summer, since it makes whole short time too stressful, but as a adult It is needed sometime. I´m happy that my so-called plans are kinda open, only thing that I really need to remember is to get to a airplain at 12th of july, when I travel to Germany. Helsinki at summer time is still a mystery for me, but maybe after this season I know how fab this city can be. I have couple good guides.

Pictures are from weheartit.

-Oola.

Time flies in a good company!

Aika rientää, kuin pikajuoksija laavavirran edellä! Kotona koneen ääressä ei ole tullut viihdyttyä, kun ulkona on ollut niin kaunista ja maailma näyttänyt pelkästä parastaan silmieni edessä. Melkein joka päivä olen siirtänyt sään salliessa itseni ulkoilmaan keräämään auringonsäteitä ja yhtä aktiivisesti olen täyttänyt päiväni oheistoiminnalla. Olen viihtynyt Porvoon saaristossa mökkisaarella, kyläillyt Käpylän kyläpäivillä, katsonut kiekkoa, viisuja, piipahtanut Turussa ja kiertänyt kirpputoreja.
Ja istunut puistoissa.




Lore kesäisenä, juhlakalu poseeraa lahjoittamamme "valomiekan" (saippuakuplapuikko) ja itse koen muovilasin muistuttavan Dalekia.

Viime viikolla vietimme Loren kanssa mukavan ehtoon kaverimme merkkipäivää juhlistaen lämpöisässä aurinkoisessa säässä. Koffin puisto oli kyllä niin ihana juhlapäivän viettopaikka, että melkein päätimme Loren kanssa aikaistaa syntymäpäiväämme puolella vuodella. Joskus on kyllä kenkkua olla syntynyt vuoden pimeimpänä, synkimpänä ja turhimpana kuukautena.




"En tahdo liikkua!" Ihana pikkuinen pentunen, jota omistaja sai houkutella suuresti, että suostui etenemään puistotiellä.

Piipahdimme kirpputorilla ennen puistoon jumittamista; Lore löysi pitkään kaipaamansa farkkurotsin, itse kauan etsimäni kirjan kosmetiikan historiasta ja vintage-alusasuja, joita kokoiselleni otukselle löytyy harvoin sopivaa kokoa. Lopulta tuudittauduimme viettämään aikaa aamusta iltaan yhdessä -harvinaista herkkua ottaen huomioon, että Siskon vapaapäivät ovat ripoteltuja sinne tänne ja työt aina yöhön asti.




Ilta viileni nopeasti, kun aurinko laski puiden taakse.

Harmi, että auringon laskiessa sää viilenee vielä nopeasti. Tälläiselle vilukissalle, kuin itse olen, se on sangen epämukavaa, sillä mukana on pakko raijata varavaatteita kylmän varalle. Alkukesän flunssa ei todellakaan ole toivottavaa!

Helsingissä on muuten tullut bongattua nyt paljon hauskoja tarroja katukuvasta! Ylempänä Lore ilmaisee tarran sisällön yhdellä ilmeellä.

Lately we have spend much time together and almost everyday some time out, since days have been warm and sunny, at last!

-Oola.

May it is.

Eilen pukeuduin liian tuhdisti, vaikka koin olevani vain kevätvaatteissa. Keskustassa aurinko helotti jo niin lämpimästi, että kevyt neuletakki oli pakko hylätä laukun pohjalle -lyhythihainen mekko toimi hyvin, kun oli nahkarotsi niskassa. Silti auringossa teki tiukkaa.

Kummaa, mutta Helsinkiin siirtyminen on kyllä piristyttänyt arkeani! Kaksi vuotta lähes erakkoelämää viettäneenä tuntuu raikkaalta, kun minua pyydetään kylään, halutaan tulla kylään jopa minun luokseni ja tapaan ihmisiä kaupungilla. Olen tutustunut vanhoihin kavereihin uudestaan ja uusiakin olen harkinnut tapaavani. Myös kevään loputtomat pienet kulttuuririennot ovat olleet käymiskohteeni Helsingin huumassa, vaikka paha koivuallergia on melkein pakottautunut pysymään neljän seinän sisällä. Mikäs siinä, kun melkein ilmaisesti kokee jotain jänskää. Ehkä alan tykätä tästä kaupungista.
Olen uskaltanut kulkea ilman avustusta alueille missä en ikinä ole vielä käynyt löytäen perille.
Se vasta on ollut jännää.
Olen iso tyttö, osaan itse!

Eilen ylipukeutuneella liikkeelle lähdöllä oli tarkoitus, sillä menimme Loren kanssa vaeltelemaan hänen uuden asuinalueensa, Töölön katuja etsien kirpputoreja, joissa emme ole vierailleet. Ehdimme kuitenkin vain yhteen, josta tein itse pari mukavaa löytöä. Siskon lähdettyä töihin piipahdin vielä UFFissa, jossa oli alkanut tasarahapäivät. Kuuden euron päivänä liike oli vielä mukavan väljänä. Pari kivaa löytöä tarttui sieltäkin mukaan, enkä voi olla kuin tyytyväinen. Tulevina päivinä en tiedä uskallanko liikkeen tungokseen; Turussa meno oli inhimillistä, mutta en osaa arvata millainen tungos ja kulutusriemu saattaa olla pääkaupunkiseudun kaupoissa.

(Klikkaa kännykuviani isommaksi, jos tarve)
Tässä suosikkilöytöni:

Ahoi, sailor! Lore toimii mallina päässään löytämäni tummansininen, villainen kapteenilakki.

Kesäinen kassi luonnonmateriaaleja. Vintagea; loistavassa kunnossa. Iso, joten mukaan mahtuu tavaraa. Olin miettinyt samanmoisen hankkimista Aleksi 13, mutta paikan veskat olivat paljon pienempiä ja muovista.

Pidän kisameiningistä, mikä vallitsee nyt Helsingissä. On mukavaa nähdä turisteja pelipaidat päällä haahuilemassa ympäriinsä, sopivan eksyneen ja uteliaan oloisena. Toki on niitä humalaisia rähisiöitä bongattu myös, muitakin kuin Suomen faneja. Toistaiseksi olen kisat katsonut kotisohvalta, ikävästi ilman Mertarantaa, mutta tulevat ottelut varmaankin käyn vilkaisemassa kuppilassa screeniltä. Kisastudio meininki on joukossa mahtavaa!

Kotiparvekkeelta näkymä.

Meillä myös jääkiekosta on muitakin innostuneita itseni lisäksi, nimittäin nuorimmainen kollikissani on alkanut osallistua pelihuumaan tuijottamalla pelaajia töllön vieressä ja yrittää (toivottavasti) ohjata pelaajia voittoon.

Somaa, vaikkakin välillä ärsyttävää, jos tilanne päällä.

I made some nice thrift shop finds yesterday. Also, I´ve watched lot of Icehockey lately, since it´s woldchampionship games again, held here in Helsinki! So lot of tourists and fans from other countries. Kinda fun to see them walking around places, with fan stuffs on, being all lost. Also my younger cat is starting to find hockey to be very interesting.

-Oola.

May Day laziness.

Olisihan sitä ollut kemuja, lakitusta keskustassa ja menoa jos jonkinlaista, mutta päätin viettää Vappuni rauhassa. Aurinko lämmitti asunnon suloiseksi, joten kun muut nostivat lakkia kutreilleen Mantalla, meikä torkkui aurinkoisessa läikässä sohvalla kera kattien.
Sitä paitsi televisiosta tuli jännä Snooker-ottelu.



Myöhemmin siirryin kaverini luokse Lenskun kunniaksi järjestettyihin juhlallisuuksiin, jossa Gin and Tonic oli kylmää ja lihapullat tulisia. Hauskan rento ehtoo, vaikka hämmentävän monta Äkälintua tarkkaili vieraita seinustoilta.








Kun vaahtokarkit alkoivat maistua valkosipulidipin kylkiäisenä, koin, että on aika lähteä kohti kotia. Loistava päätös, sillä olinhan aikeissa lähteä aamusella Ullanlinnan mäelle pikniköimään.
Herättyäni kuitenkin tajusin, että televisiosta tulee lisää Snookeria. Olen helppo! Katoin siis maittavan brunssin olohuoneeseen, kera kahvin ja cavan. Mikä kiire valmiissa maailmassa? Ehtiihän sitä ihmisjoukon keskelle etsimään tuttuja kasvoja ensikin vuonna.




Olin onneksi tehnyt edellisenä iltana sammion pastasalaattia valmiiksi, jota oli mahtavaa kauhoa uupuneeseen kroppaan polttoaineeksi. Kun aurinkoa vielä riitti, siirryin Ikuisen Vapun Aukion kautta lempikuppilaani lämpöiselle teranssille, jossa kaverit jo odottelivat.






Aurinkoa ei riittänyt koko illaksi, joten vilun iskiessä siirryimme jatkamaan oleskelua sisälle pelien ääreen. En ole pelannut scarbblea vuosiin, ihmettelen miksi! Hauskaahan se oli, vaikka kestikin tovi päästä peliin mukaan. Ei vappuinen mieli aina ole ihan terävimmillään älytehtävissä. Ristiseiska, johon saimme useita muitakin seurueemme ulkopuolisia osallistumaan mukaan, onnistui jo paljon paremmin. Voitin jopa kerran.
Voin siis kokea olevani Suuri ihminen.
Mukiinmenevä, rentoliikkeinen kevätpyhä. Lisää näin rentoja päiviä!




Kun muut näkevät tässä kasan kortteja, näkee tähtiharrastaja tässä kasan kortteja tällä kuvalla.

I had a nice lazy Walpurg night and May Day. Can´t complain. Gin and tonic with hot, spicy meatballs and beer at terrace with laughter and later some games. Hope you had a good couple days too!

-Oola.