perjantai 4. tammikuuta 2013

In the Year 2013...

Mihin tuo vuosi 2012 oikein meni? Vastahan se alkoi!
Lueskelin muiden kirjoittamia postauksia alkaneesta vuodesta ja päätin summata omiakin ajatuksia, joita tässä olen pyörittänyt nupissani nämä päivät muutamat.



Vuosi 2012 jäänee taakseni tietynlaisena väliasemana. Aloin juuri sen vaihtuessa toipumaan pitkästä ja vaikeasta, hemmetin raskaasta masennuksesta ja yritin saada elämän sekä sen normaalit rutiinit taas toimimaan. Tähän liittyi arkiset askareet, kuten laskujen avaaminen, niiden maksaminen ajallaan, kela/sossu/työkkärikäynnit, normaalin henkilöhygienian hoito aktiivisesti, lämpimien aterioiden syöminen ja asunnosta maailmaan poistuminen. Masennuksen pimeissä syövereissä olin unohtanut itselleni tärkeimmän ihmisen kunnioittamisen, eli juuri itseni. Tuntui, että aina kun muistin olevani hengittävä organismi, päätin lytätä olemukseni lyttyyn olemalla turhan ankara saamattomuuttomuudestani. Olisinko kenellekään muulle vastaavassa tilanteessa yhtä julma? En tietenkään.
Tein isoja siirtoja, kuten muutin Turusta pois 18 siellä asutun vuoden jälkeen. Tämä oli kohdallani oiva veto, jota en ole katunut päivääkään. Toki ikävöin Turkua päivittäin, mutta onneksi siellä tulee käytyä nauttimassa juuri niistä asioista, joista kaupungissa pidin. Helsingissä moni asia muuttui. Sosiaaliset menot moninkertaistuivat; Turussahan saatoin hyvällä tuurilla olla täysin erakoitunut viikkokausia. Täällä vanhat tutut astuivat takaisin elämääni, Turkulaisia ystäviä näkee heidän täällä pörrätessä ja uusiakin kontakteja on saapunut, toivottavasti jäädäkseen.


Kävin keikoilla, enemmän kuin aikoihin, mutta silti liian vähän.
Opettelin uutta kotikaupunkiani, etsin "omia paikkoja".
Larppasin enemmän kuin vuosiin; lyhyitä pelejä, pitkiä pelejä ja pelejä ulkomailla. Virkistävää! Ja tietenkin The Spiral televisiosarjassa, jossa olin Living Drama puolella mukana jo vuodesta 2011. Blogissa en ehtinyt projektista älähtää, koska olin niin kiinni hahmoni kanssa luoden pelaajille tekemistä.


The Spiral sarjassa esiintyi myös Tommi Korpela. Fanityttöilyä.

Annoin sohvani kodiksi useammalle ihmisille, monina päivinä.
Matkustin Saksaan määräämättömäksi ajaksi viettäen siellä lopulta melkein kuukauden ihanaa, kiiretöntä Omaa Aikaa. Mikä suloinen kesäseikkailu se olikaan! Ilmaisia Oopperassa käyntejä, puistopiknikkejä, uintia lämpöisässä jokivedessä kuutamolla juustolta haisevan kissan vahtiessa meitä, suhaamista Lännen ja Idän väliä muistaen, että on parasta antaa vain virran viedä, leijua kevyesti huoletta tuulen mukana.
The Spiral-sarjan Living Drama osuuksien takia tuli seikkailtua myös Tukholmassa ja Kööpenhaminassa -eeppisen hauskaa outoilua mielettömien ihmisten kanssa!


The Spiral: Arturo´s Wake. Vera "Saari" Saarinen hyvin tunteellisena.

Menetin kaksi perheeni jäsentä.
Pyrin rakastamaan jäljellä olleita lisää.
En onnistunut pitämään muutosta stressaantuneita huonekasvejani elossa.
Tein hienoja löytöjä kirpputorilta. Ostin vain kahdesti koko vuonna jotain uutta.
En vieläkään muistanut omaa ikääni, joten jatkoin rempseästi leikkimistä läpi kuukausien.
Opettelin pelaamaan korttipelejä, kuten Gin, Casino, Mylly-Matti, Bichmark.


Oh, my Angels how much I love you two! Kahjoilin näiden kahden kanssa, yhdessä ja erikseen.

Yritin saada töitä, mutta en onnistunut. Tästä turhaantuneena vaivuin joulukuussa möllötyskoomaan soimaten itseäni, etten ole tarpeeksi hyvä. Ja vielä mitä! Sitä oikeaa paikkaa ei vain vielä ole löytynyt!

En usko uudenvuoden lupauksiin, mutta silti haluan niitä tehdä:
- Talous kuntoon, mikä tarkoittaa töitä.
- Jatkan samalla mallilla, etten osta mitään uutta saatika turhaa.... Vintage-mekot, asusteet ja kengät eivät ole turhia. Saatika kirjat. Mutta lue ensin lukemattomat kirjat hyllystäsi!
- Muista yhä rakastaa itseäsi, mikä tarkoittaa että syö, liiku, iloitse. Älä pure hampaitasi yhteen, märehdi turhaan (ja syyllistä itseäsi, koska se nyt on ihan tyhmää) ja juo paljon vettä!
- Muista edellä olevat asiat.
- Luota itseesi.
- Osta kahvakuula.


I got a friend in Germany.

Lupaan myös vastata puhelimeen, soittaa ainakin takaisin ja olla parempi kaveri, toveri, tuttava ja kanssaihminen. Introvertti kun olen, niin saatan kokea ettei minua kaivata, jos kenestäkään ei mitään kuulu. Haluaisin näes pysyä ystävänä niiden kanssa, jotka ovat minulle tärkeitä.

Toivottavasti tästä vuodesta tulee kiva. Ainakin alkaneet päivät ovat koomasta huolimatta näyttäneet hyviä merkkejä. Tärkeintä on muistaa elää hetkessä, nauttia jo olevasta, eikä vaipua surkuttelemaan asioita, jotka ovat menneet tai tulemassa.

There was a year 2012, which was a turning point, kind of door to new life and to self-healing from deep depression. Still going through my healing phase, but getting there! I also had some fun, larped a lot, being just awesome geek that I am and traveled to Germany where I had most lovely weeks in my year. I tried to find a work in my new home city, did not manage to get any yet. Lot of being all gloomy, but also lot of social happenings which was a plus after my hermit years. Lost two family members and hopefully remembered to love those more, who are still here. Also tried to be better friend but failed in that, I think. This year I hope I will manage to be more lovely to my beloved ones.
And hopefully I found a job.


-Oola.






3 kommenttia:

  1. Juuri näin. Tuntuu, että 2012 on ollut kovin monella jollain tapaa hankalahko vuosi. Silloin 2013 voi olla vain ja ainoastaan parempi. :) <3

    VastaaPoista
  2. Numero 3 muutenkin on kiva. Joten tälle siis kippis *hörppää kahvista* :)

    VastaaPoista
  3. Ihana Oola <3 Vuodesta 2013 TULEE KIVA!

    VastaaPoista