Pää pilvissä ja katse seinissä.

Pidän siitä, miten Saksassa pienimmistäkin kaupungeista saattaa löytää tunnettujen katutaiteilijoiden töitä, jos sattuu oikeaan kadunkulmaan ja pitää silmät auki. Duisburgissa olen törmännyt pariin loistavaan graffitipuistoon, jossa seinät vapaata riistaa. Edellispäivänä istuin lainapyörän selässä kuuden tunnin ajan ja sotkin menemään pitkin maita ja mantuja. Kuvia irtosi paljon, tässä osa.







Keskustasta joidenkin kilometrien päähän on rakennettu viheralue Reinin rantaan, jossa on iisi harrastaa katutaidetta, skeittaamista, rullaluistelua, leijan lennätystä tai vaikka harjoitella miekkailua isoilla viheriöillä. Ihastuttava alue; melkein sydäntä riipaisi, kun tietää ettei helposti pääse chillailemaan paikalle. Moni kaupunkilainenkaan ei tiedä kuin huhuja koko alueen olemassaolosta. Paikka, jonka kaupunkilaiset ovat tehneet itse omien tarpeiden mukaan.








Eilen pyöräily sai jäädä sadekuurojen takia; lähdimme kuljeskelemaan keskustan tuntumiin joen rannalle katsomaan kulttuurialueita ja harrastamaan hieman urbaania tutkiskelua. Paikallinen ystäväni oli ihmeissään, kun kanssani tajusi niin paljon uusia ihmeellisiä asioita asuinkaupungistaan, jota pitänyt ennen kovin yksipuolisena ja tylsänä. Bongasin hänelle esimerkiksi pari tunnetun katutaiteilijan teosta, kummilta sivukujilta, eikä edes niin läheltä keskustaa.


Street Art by Invader and fangirl in Duisburg.

Joskus elän liikaa pää pilvissä, kuten eilen, jolloin unohdin pysähtyä, kun minulle osoitettiin korkealla oleva Jugent-talon yksityiskohta. Tämän takia molemmat nilkkani ovat nyt nyrjähtäneet, korkokengistä toinen vahingoittunut ja vasen tassuni tukisiteessä, tyttö lääkehouruissa. Tiedän, että huomenna ei enää arkana, mutta kiesus, että nyt tekee hellää ottaa askelia. Tästä eteenpäin jos muistaisi katsoa ylös niin, että ensin pysähtyy aloilleen.

Street art and graffities around Duisburg.

-Oola.