It´s Summetime, now officially!

Tervetuloa kesäkuu!


Kun nimesi etupääte ilmaisee vuodenkierrossa kesän, olisin tyytyväinen, että se pitäisi paikkaansa. Ulkona on viluisaa; missä on lämpö, jolla meitä jo viime viikonloppuna hellit? Haluat pitää meitä odotuksessa, näinkö on? Senkin julmuri!

Kesä tuo tullessaan odotuksia, suorittamista. Ainakin meillä aikuisilla! Miksiköhän on näin? Miten voi nauttia aurinkoisemmasta vuodenajasta, jos jokainen sekuntti pitää saada irti eniten kesästä? Muistan ennen masennustani joskus tunteneen näin, etenkin kun olin vuorotyössä ja vapaahetket olivat kortilla. Kuitenkin, en muista kesästä juurikaan mitään.



Viime kesän olinkin levossa maalla Äitini luona; ei mitään suunnitelmia, ei tarkkaa tekemistä eikä vaatimuksia. Aika meni pehmeästi, silti liian nopeasti tietenkin, mutta kesästä jäi muistoja: Se, kuinka puutarha muuttui kuukausien aikana jatkuvasti. Miten Siskojen kanssa makasimme takapihalla auringossa.
Kuinka tanssimme Juice Leskistä juhannusaamuna pihalla.
Miten hetken mielijohteesta hyppäsin ystävän autokyytiin löytäen itseni Mikkelin perämetsästä kiusaamasta lapsia Zombina.
Paniikki, kun huomasin olevani kävelylenkin aikana ukkosrintaman alla ja painuin kotiin kaatosateessa nykimään johtoja seinästä. Lopulta sähköt menivät muutenkin.
Kun Mummia puri kyykäärme.
Se, kun aamuyöllä keräsin kamerani mukaan ja lähdin ihailemaan jokirannan aamuvärejä. Miten kuuntelin Game of Thrones äänikirjoja samalla keräten marjoja pensaista tunnista toiseen ja Isäpuoleni kanssa mehustimme varaston täyteen.
Kun loppukesällä yöt olivat lämpimiä; istuin puutarhatuolilla pihamaalla, punaviiniä lasissa ja katsoin, kuinka Perseidien meteoriparven hiukkasia tippui taivaalta. Tapasin myös ihania ihmisiä Turun illoissa ja pyöräilin reiteni maitohapoille.
Kun ei ollut suunnitelmia, oli helppo tarttua hetkeen.



Mutta näin aikuisena on pakko hieman järjestellä kalenteria, että ehtii. Lapsena kesäloma oli pitkä, ikuisuudelta tuntuva aika, jolloin päivät saattoivat kestää kuukauden ja Pirkka Ampparimehujää oli ravinnoista parhainta. Tänä kesänä asetan tavoitteeksi syödä enemmän mansikoita, vielä enemmän kirsikoita, ainakin grillata lanttua, lipittää enemmän Amppareita, ostaa useamman pallon jäätelöä ja eksyä Helsingissä lukemattomia kertoja.



Kyseessä kuitenkin uusi kaupunki, jossa vietän ensimmäistä kesääni! Viime vuonna piipahdin nurkilla kerran, elokuussa, joten Helsingin kesä on minulle vielä täysin tuntematonta työmaata. Onneksi on hyviä oppaita.

Nyt jo valvottaa, nämä huumaavat kesäyöt. Olenko ainoa, joka ei malta kesäisin nukkua öitään? Tuntuu, kun kaikki taika maailmassa ilmaantuisi esiin kesän herkkään yöaikaan ja väräjäisi pinnoilla odottamassa ottajaansa, mitä ikinä se tarjoaakaan. Yöt tuoksuvat ihanalle, ovat lämpimiä, maailma on sininen ja koko luonto sykkii. Jopa kaupungissa! Hehkuva asfaltti ja betoni lämpimän päivän jälkeen on kuin hengittävä, elävä olento.



Tähän kesään 2012 ei kuulu päräyttäviä festarireissuja. Kaikki mitä tarvitsen on jo täällä, kotikonnuilla. Ilmaiskeikkoja riittää ja kotiparvekkeelta kuulee Suvilahden riekunnan. Flow on ainoa tapahtuma, jonne menen, sekin suoraan rakkaiden ystävieni häistä. Kesäkuussa pakenen saarelle mökkihöperöitymään, sukumatkailen ja vierailen Äidin luona Turussa. Heinäkuussa menen Saksaan, vain lentolippu on hankittu! Tapaan kavereita muutamia päiviä ja varaan paljon rakkautta laatuaikaan parhaan ystäväni kanssa, jonka luokse menen Erfurtiin käymään. Lennän takaisin viimeistään heinäkuun v iimeisinä päivinä. Elokuussa isännöin vieraita ulkomailta. Muuten haisen vain pahalle ja vaeltelen Helsingissä -sehän sopii!



Toiveissa tietenkin on saada talviturkki heitettyä ennen syksyä. Haluaisin myös kulkea mahdollisimman paljon pyörällä, että säästäisin mahdollisista joukkoliikenteen kuluista. Myös reipas tuoreiden vihannesten lisääminen ruokavalioon olisi suotavaa; oi, kuinka kaipaankin Turun kauppatoria, jossa sulkemisaikaan sai eurolla säkillisen juureksia mukaan. Onko samanmoista toimintaa Helsingin toreilla?



Toivon myös tapaavani paljon uusia ihmisiä, saavani mukavia kavereita täältä uudesta kotikaupungista. Piknikkejä, kirpparikierroksia, lenkkejä koiran kanssa, vätystelyä puistossa lehtipinon kanssa... Ette arvaakaan miten sekaisin olen onnesta, sillä saan pian elämäni ensimmäiset aurinkolasit, vahvuuksilla! Tänä kesänä voin siis seistä auringossa ja jopa nähdä jotain!
Siispä mieli, silmät ja korvat auki!



Haaveilen myös parvekepuutarhasta, mutta rahatilanteen ollessa toivoton, taitaa suunnitelmat toteutua vasta ensi vuonna. Onneksi Äitini puutarhaan on tullut istutettua paljon ruusuja, jotka eivät ehtineet kukkia viime kesällä. Ehkä tänä kesänä meitä kohtaa ihania yllätyksiä uusien kukkaystävien muodossa!


Kyllä, olen hullaantunut ruusuihin. Jos parvekkeelle saisi jonkun ruusuköynnöksen...

Now it´s summer officially. I hate to do much planning for summer, since it makes whole short time too stressful, but as a adult It is needed sometime. I´m happy that my so-called plans are kinda open, only thing that I really need to remember is to get to a airplain at 12th of july, when I travel to Germany. Helsinki at summer time is still a mystery for me, but maybe after this season I know how fab this city can be. I have couple good guides.

Pictures are from weheartit.

-Oola.