Melkein järkevämpää on järjestää hääjuhlat varsinaisen juhlakauden ulkopuolella. Tai, naimisiinhan nyt voi mennä milloin vain, mutta tuntuu siltä, että kaikki kemut mitkä itse olen istunut lastenpöydässä ainoana sinkkuvieraana, ovat kesäisin. Vain Äitini ihanat hääjuhlat vuosikausia sitten olivat kauniina, kuulaana ruskanvärittämänä syyspäivänä.
Kaverini häitä juhlittiin heti toukokuun alkupuolella. Alunperin juhlia oli tarkoitus tanssia jo vuosi sitten, mutta perheeseen tuli lisäystä, minkä takia tahdottiin keskittyä olennaiseen. Pari kävi vihkiytymässä maistraatissa aikaisemmin ja juhlat keskittyivät hauskanpitoon, syöpöttelyyn ja seurusteluun. Pienet häät ovat mielestäni mukavimpia kemuja, kuin suuret satojen vieraiden humu.
Pyöreät pöydät kauniilla itsetehdyillä keskuskoristeilla. Tulipa juteltua tuntemattomienkin kanssa.
Vaikka välillä koenkin itseni kovin kyyniseksi, näin avioerolapsena, saa häät minut aina herkistymään. Kyseessä kuitenkin aitojen ihmisten rakkaus, jota tulee tarkkailtua, heidän halunsa jakaa tämä muiden kanssa. Haluan uskoa sen kestoon; kumma kyllä lähes kaikki parit joiden juhliin olen saanut kutsun ovat olleet jo vuosia yhdessä, yleensä lapsikin on jo syntynyt, eikä kukaan heistä ole vielä eronut. Rakkauteen on siis vielä tämänkin päivän erotilastoilla uskottava!
Cheers!
Kevät/syys/talvihäissä on etunsa, ettei meikit leviä hien mukana ja hääkakku kallistu uhkaavasti kuumassa juhlasalissa, jossa Mummot pyörtyilee jo kättelyrivissä. Ei ainakaan ole liian kuuma! Kahtena viime kesänä olen ollut tilaisuuksissa juuri niinä koko kesän kuumimpina päivinä. Se oikeasti on kauheaa, varmasti juhlaparille, joka pönöttää tyllissään ja tummassa puvussaan, että myös vieraille, sillä juhlavaatteet eivät ole mitään mukavimpia helleasuja. Kateellisena sitä katseli pienokaisia, jotka makasivat vaippoja lukuunottamatta ilkosillaan varjoisissa vaunuissaan jonka ääressä Äiti heilutti viuhkaa...
Oli ihanaa tälläytyä kunnolla, pukeutua sään mukaan kerroksiin ja tuntea olonsa mukavaksi koko päivän, mitä nyt vatsa oli liian täysi tanssimiseen (oma syy, kun ruokaa oli paljon ja se oli liian herkullista).
Keltainen mekko - Seppälä, saumasukat - Olivia Rouge, kengät - vintage, neulebolero - 2ndhand.
Juhlapari ja heidän silmäteränsä. Pinkit korvasuojat, suloisat!
Livemusiikki, ainakin hyvä sellainen on aina parhautta!
Rock on!
Juhlat päättyivät aikaisin, mutta meitä lähti mukava seurue istumaan iltaa coctailien ääreen. Rauhallinen päätös mukaville juhlille; Helsingissä Sling In drinkkibaari ei ehkä ulkoisesti ole mikään hienostunein mesta martinin höpiskelyyn, mutta saa kyllä juomien mauissa/laadussa glooria allekirjoittaneelta! Kokeilin hullaantuneena todella oudon nimisiä sekoituksia, eikä mikään näistä itselle uusista juomista ollut maultaan huonoa. Hinnatkin olivat sopivampia, kuin juhlapaikan baaritiskin pienikokoinen Gin and Tonic, josta pulitin 11 euroa kauhistuneena. Vilkaistessani ginipulloa, jota kyyppäri kallisti lasiin, ei ainesosan laatu ainakaan hintaa olisi voinut nostattaa. Sling In tarjosi taas G+T janoon oivan sammuttajan, suosittelen!
Coctailmörkö.
Onnea yhä hääparille! Oli hauskaa!
My friends got married. Party was tiny, fun and there was plenty of good food and live band rocked!
-Oola.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti