Kun varhaisteininä valmistelin proppeja ja vaatteita ensimmäiseen live-roolipeliini, näin ompelussa apuna olleen Äitini silmistä kauhun, että mihin tuo tyttö on taas oikein ryhtynyt. Mediassa kun oli siihen aikaan, 90-luvun puolessa välissä kohuttu roolipelaamisesta; miten se joko on portti saatananpalvontaan, rikollisuuteen ja huumeisiin tai tekee pelaajista muuten vain sekopäisiä. Vuodet kuluivat, pelimäärät sekä livessä että pöytäroolipeleissä karttuivat, genret paukkuivat ja itse pelaajana sekä ihmisenä kypsyin (aikuistuin, mutta en pidä siitä sanasta). 15 vuotta kulunut, eikä innostus harrastukseen ole kadonnut! Eikä tytöstä tullut rikollista sekopäätä. Vanhempana pelikerrat ovat kenties vähentyneet, mutta laatu parantunut. Käyn välillä ulkomailla asti pelaamassa ja tunnen larppaajia yli kymmenestä maasta. Olen saanut olla osana mielettömiä juttuja, tavannut ihmisiä, joita en olisi koskaan uskonut kohtaavani ilman tätä harrastusta. On aina yhtä huumaavaa tavata samanhenkisiä persoonia, jotka ovat taustoiltaan, kansalaisuudeltaan ja maaltaan aivan jotain muuta, kuin itse olen.
Rikkaus. Sitä se on.
Kruunuvuori "Ghost town" Urban exploring while AwiF.
Solmukohta on konferenssityyppinen tapahtuma, joka kokoaa samaan paikkaan pelitutkijoita, tekijöitä, aktiivipelaajia kokeilemaan uusia pelitekniikoita, keskustelemaan aiheesta sekä akateemisesti, että ideoita kevyesti vaihdellen. Eikä tietenkään saa unohtaa itse larppeja ja upeita bileitä! Kirsikkana koko komeuden päällä on mahtavat uudet ja vanhat tuttavuudet. Tämä oli vasta kolmas Solmukohtani; tapahtuma siirtyy joka vuosi pohjoismaiden pääkaupungista toiseen. Itse olen vieraillut kahdessa Suomen tapahtumassa ja kerran Ruotsissa. Ensi vuonna järjestäjinä toimii Norjan tiimi. Toivon pääseväni tapahtumaan, mutta maan kalleus kauhistuttaa. Tapahtumasta on viikko ja yhä sykin energiaa inspiroituneena. Kun vain aika ja etenkin raha riittäisi osallistumaan kaikkiin mielenkiintoisiin projekteihin!
"I live now rii----ight over there!" Suvilahti was easy to see from Laajasalo area.
First pic by Larson.K and second by Darkismus.
Vaikka osallistuin jo muutamana päivää ennen itse tapahtumaa A week in Finland-päiviin, tuntui ettei ihmisiä ehtinyt nähdä tarpeeksi! Aivan liian monta keskustelua jäi kesken, kun vastasaapunut ihana kaveri kaappasi halaukseen. Liian monta paneelia ja keskustelua jäi väliin, kun joko osallistuin toiseen, olin unohtunut juoruilemaan tai yksinkertaisesti nukuin ohi. Onneksi kaikki tapahtuman ohjelmat joihin osallistuin olivat mielenkiintoisia ja laadukkaita. Silti, käteen jäi vain pintaraapaisu ja liuta tervehdyksiä, jotka sinetöimme toteamalla "noh, ehkä ensi vuonna ehdimme jutella enemmän!" Teleportti käyttöön, nyt ja heti!
Moni muu tapahtumassa vieraillut on jo blogeissaan tapahtumaa ja sen ohjelmatarjontaa kuvannut, joten en jaksa eritellä kuin (toivottavasti) lyhyesti osia, joihin itse osallistuin. Ehdin mukaan vain kahteen peliin; harmikseni larppilistassa oli monia pelejä, joissa olin jo pelannut esim. Turun larp factoryssa, enkä tohtinut viedä ensikertalaisilta paikkaa osallistua. Tapahtuman aloituspeli oli zombipeli 2-300 osallistujalle, joka teki alkuseremoniaan osallistuneista joko kauhuissaan pakenevia konferenssivieraita tai verenhimoisia eläviä kuolleita.
Ingame pic, had to use flash as a light. Running people.
Peli oli itselleni sekä riehakas, hauska, että jännittävä; korkokengillä on liukkaalla lattialaatoituksella hankala juosta, mutta lopulta päädyin linnottautumaan pieneen saliin muutaman muun kanssa. Peitimme ikkunat verhoin, suljimme ovet, pysyimme vaiti. Silti, äänekäs hysteerikko laukkasi huoneeseen ja houkutteli metelillään zombilauman sisään. Pian olin muuttunut massan mukana laahastavaksi otukseksi, joka lopulta joutui iskujoukon lahtaamaksi. Kymmeniä zombeja yrittämässä vessakoppiin yhden henkilön perässä -done that! Eeppistä oli! Toinen pelini oli White Trash Talkshow, joka teki kieli poskella kunniaa Amerikkalaisten Ricki Lake/Jerry Springer shown kaltaisille televisio-ohjelmille. Aiheet oli kerätty suomalaisilta internetin keskustelupalstoilta.
Case Fuck Gloves (panohanskat).
Yleisö sai osallistua peliin äänekkäästi kommentoimalla vieraita; väkeä tuli ja meni tasaisesti, mutta tunnelma yleisönkin parissa oli ihanan riehakas. En ole aikakausiin saanut nauraa näin paljon!
Osallistuin myös Nordic Larp (ei sinäänsä mitään uutta minulle) paneeliin, Hour of Rant (etenkin tapahtuman ainoan Israelilaisen osallistujan avautuminen herätti ajatuksia ja Lizzie Starkin asiallinen toteamus "write the fucking rulebook!"), Gender for Dummies, Five Things We Lie About in Larp (by Bjarke Pedersen -sisälsi hyviä pointteja) yms.
Juhliakin riitti, parhaillaan useampi per ilta, enkä kaikkiin ehtinyt millään. Playground magazine kekkerit tarjoilivat kuplivaa ja täyden huoneen ihmisiä, Ze German juhlissa soi huono Saksalainen musiikki, vieraat saivat Saksalaisen nimen (Mein name ist Angela) ja hauskaa ei saanut olla -Oli silti! "Don´t mention ze War" oli sääntö, jota rikoin useasti mainitsemalla siitä, että onhan tulitikut takaavarikoitu. Viimeisen illan Design lounge kemut toivat tapahtumavieraissa esiin laidasta laitaan asuja, jotka kaikki upeita, tavalla tai toisella.
My Design lounge party outfit was Yellow. Very.
Naurua, Singstar pelaamista ja muiden suorituksien tahtiin tanssimista, ulkomaalaisia alkoholijuomia, joista pitäisi kieltäytyä ja 90-luvun diskoklassikoita tanssilattialla. Sunnuntaina kotiinpaluu oli raskasta; uuvutti tietenkin, mutta ikävä ihmisiä iski heti.
Sellaista. Ei ollut lyhyt kuvaus, koska miten sitä helposti voi loistavia kokemuksia kuvailla?
I was at Solmukohta, nordic LARP conference last week, which was held in Helsinki this year. It was great, again: Larps, talks, panels, party and all that jazz! New and old friends and still too little time to do everything you would want to do. Maybe next year I have time to talk everyone I want to, eh...
-Oola.
keskiviikko 25. huhtikuuta 2012
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti