Eilen kotipihan vadelmapuskista saimme ensimmäiset tuoreet vadelmat jäätelön kanssa nautittavaksi. Ei sillä grilliruualla ja perunasalaatilla ähkyä hankita, vaan marjakasalla. Jäätelö oli vain tekosyy nautinnolle.
My fav toy this summer!
Tämän kesän suosikkijuomani on ollut Lidlin vissy. Sitä juodessani nytkin katselen ikkunan läpi kasvimaata, jossa salaatit nostelevat rohkeasti varsiaan maan mullasta. Artisokka alkaa olla jo pidempää, kuin minä. Punaviinimarjat ovat ensi viikolla kerättävissä ja lähimetsä on täynnä mustikkaa; ensimmäinen satsi kerättiin jo yli viikko sitten. Miksi kaipaisin kaupunkikesää, kun täällä maalla luonnon verkkainen kulku on niin käsinkosketeltavasti läsnä? Palaan silti tänään kaupunkiin taas hetkeksi, jotta voin nauttia ison talon hiljaisuudesta taas ensi viikolla, jolloin olen yksin muutaman päivän eläinten kanssa.
Se on kuulkaas Finncon Turussa tänä viikonloppuna. Minä ainakin vierailen siellä.
Aamuisin keittiössä soi aina radio. Kanava vaihtuu yleensä siinä vaiheessa, kun vanhemmat pakenevat töihin. Onneksi en ehtinyt vielä vaihtaa taajuutta, sillä vanhempien valitsemalta kanavalta kuului kappale, johon rakastuin heti. Äitini yritti kysellä päiväni suunnitelmista, johon suhahdin "hiljaa nyt, olen rakastunut tähän! Täytyy kuulla!" Tästä päivästä on pakko tulla jotain erityistä!
Kanerva - Herra Heinäkuu.
-Oola.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti