keskiviikko 13. lokakuuta 2010

Hyviä uutisia

Moi!

Uusi koti. Olo hattaralla vaikka sain tänään elämäni puhelin soiton. Kyseessä oli vihainen Laatottaja joka uhkaili aseilla ja bandidokseilla. Kerron ehkä lisää myöhemmin. Ehkä. Palataanpa kuitenkin mukavimpiin aiheisiin, jookosta.

Tässä fiiliksiä.





<3











Mä tiiän, toi vika on ihan sairaan imelä. Mut mitä voi sanoa - allekirjoittanut on kuitenin ihminen joka rakastui pinkkiin mennessään inttiin. I mean r-l. Tj0 pilakin oli pinkki hiustupsu jota kapteeni tuijotti kun silmiin katsominen olisi vaatinut leuan laskemista. Siihen asti oli kuitenkin ollut särmämpi kuin natsiuniformu. R....nen ei gonahda koskaan.

kuvat täältä

Paras kuva kuirenkin itse ottama Äiteeni kameralla.



Pistän nyt siirappipurkin kiinni ja käyn ottamassa vatsalääkkeet - täälläinen annos rupee graniittia kovempaa kaiken nähnyttä kyynistä vanhaa naista ihan närästämään.
Ei vaan. :D Sentään polvistu ja kaikkea. Ja shampanjaakin juatiin. Olen hymyillyt pari päivää ihan raivona ja kasvanut pari senttiä. Näin on hyvä. Näin sen kuuluu. Muuttaminen ketuttaa, mutta me saatiin se mesta joka haluttiin.
Miettikää rakkaat ihmiset - Turussa etittiin viikko kausia. Joka paikassa tuli punaista valoa ja sitten Ukko ilmoitti, että sai duunia pääkaupungista.
Kävin katsomassa asuntoja ja eka niistä oli Läeh. Pieni, hankala pohja, lautalattiat, kaartinkaupunki, vanha talo, upea keittiö, 2h+k...Siellä oli ollut lukuisia näyttöjä ja en tiedä MITÄ tein oikein - KOSKA saimme sen. Heti. Uskomattomatonta. Revin hiukseni jo siitä miten saan sinne kaikki järkättyä, mutta tiedän, että siellä tulen olemaan todella onnellinen. Vähän kuluneet pinnat edellisen vuokralaisen jälkeen eivät haittaa. Mikään ei haittaa. Mä pidän tulevasta. Vaikka se pelottaa ja tulen hyppäämään mukavuusalueeltani totaallisesti. Vaikkakin joudun antamaan pois duunin, jota niin halusin ja jossa vihdoin saan vonkumatta itselleni kuuluvaa palkkaa ja inhimillisen rytmin viikottaisilla vapailla. Aina ei voi voittaa. Tulee olemaan raastavaa luopua, mutta suomi on pieni maa. Sitä paitsi suunnittelemattomat muutokset eivät saa polttaa siltoja...toivon. Kun vielä saisi jostain töitä. En tiedä mistä edes aloittaa hakemista, kun ei tunne mitään paikkoja. HUAH. Mutta...
kaikki järjestyy.

Summasummaarum.

Noin niinkun ihan jees.

3 kommenttia:

  1. Onnea! :)

    Ja tervetuloa hoodeille. Kaartinkaupunki on ihanan hiljaista seutua ja todellakin kivalla puolella Helsinkiä. Täällä kelpaa!

    VastaaPoista
  2. Tommost Lotta ei pitkään aikaan olla kuultu. Ei muuta kun onnea, uudesta kodista ja kihloista.
    T. H&M

    VastaaPoista
  3. Ihania uutisia ja ihania kuvia ^_^

    VastaaPoista