Sindrassa oli melkein sukua julkkikselle hetki.
Sitä ennen huokailin luonnossa kasvavia verenpisaroita.
Ooh.
Polanski on kuvannu Deppin Johnnyn kaa leffan täällä. Tuossa linnassa. Niinpä. Depp.
The Ninth Gate.
Viimeisellä rannalla. Cabo da Roca.
Atlantti. Manner-euroopan läntisin kohta. Promontorium Magnum sano Roomalaiset.
No täällä oon!
Takaisin kohti kaupunkia.
Siellä se Lissabon on joen toisella rannalla.
Jessen alla siellä rannassa löytyy ihana ravintola. Syötiin laiturilla niin, että tarpeeksi selkää notkistaessa olisin tippunut veteen.
Tuolla hissi millä pääsee Jeesusta kattelee.
Jotain syvällistä tippumisesta ja laskeutumisesta jne tässä.
Aurinko laski ja tarjoilija toi yhden parhaista mohitoista ikinä. Niinpä.
Raflan nimi oli Ponto Final. Suosittelen. Just silleen et aurinko laskemassa.
Varjokuvassa minä ja Jose!
Nauratti.
Koska maailma vaan on niin kaunis paikka.
Upeaa.
Maailma on vaan niin upea upea paikka. Etenkin kun siellä on suurinta herkkuani belem-leivoksia. Nautittuna Belemissä. Upean kahvin kera. Ihan totta, naurettavan hyvää.
Lissää tulloo elekee huoliko.
-Lore
I dig sunsets and food.
torstai 22. marraskuuta 2012
Vieläkö se on sielä Portugalissa?
Tunnisteet:
Blabla,
everyday mumble,
Lore,
matkalla,
Wine and dine
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti