Aurinko on harvinaista herkkua näin talvella. Harmaat sadekelitkään eivät jaksa kuin vetää mielen maahan, kun maisemassa ei ole edes lunta valoistuttamassa ympäröivää maailmaa. Jokaisella kerralla, kun olen sattunut auringon kanssa samaan aikaan hereille, olen painunut miettimättä ulos ottamaan d-vitamiini annostani, tuota talvella niin harvinaista luontaista etuammme. Lohduttavaa tietää, että jokaisena päivänä tuo tähtemme kapuaa askeleen korkeammalle ja liitää avaruudessa kauemmaksi (tai me siitä), jolloin kevät ja lämpö lähenee, valo lisääntyy! Tähtiharrastajana pidän kyllä pimeästä, mutta rajansa kaikella!
Kuvasin joulukuun alussa aurinkoa bussin ikkunan läpi.
Iltapäivän aurinko roikkui vielä matalalla valaisten paikalle purjehtineet sadepilvet juhlallisen näköisiksi. Ilta olikin sateinen, mutta hetkellinen auringon näkeminen ilahdutti.
Viime yönä satoi lunta, hurraa!
Sun is a rare treat during winter time. These pics are from early December, afternoon and shoot through buss window.-Oola.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti