Garden meditation.

Varjot ovat paljon raaempia, yöt jo hämärtyneet. Vietän päivät puutarhassa; tuolilla lepää kannettava, josta kuuluu Game of Thronesin jatkumokirjoja ääniversioina. Marjat sujahtavat nopeasti sankoon, sisällä mehustus on vauhdissa ja kylmäkaapin hyllyt täyttyvät vitamiinipommeista. Punavattumustikka, punaviinimarja, mustapunavattua, mustaviinimarjamehua. Pidemmällä syksyn puolella tulee varmasti tehtyä myös pieni määrä puolukkamehua. Se on suosikkiani, etenkin vissyyn lantrattuna!






Picking up some berries, ya´ll!

Katsahdan kelloon seitsemältä, käyn itikoiden ilmestyessä pistämässä lämpimämpää päälle ja palatessani sisälle huomaan kellon käyvän lähemmäs yhtätoista. Kirjaa olenkin kuunnellut päivän aikana yli kymmenen lukua! Jopas jotakin!

Valtaisa kaukokaipuu päällä. Lentokoneiden jäljet ovat piirtyneet taivaankannelle kuin liiduilla vedettynä. Katselen niitä lenkillä käydessäni koiran seuraessa puskassa nuuhkien minulle näkymättömiä polkuja. Koko kylän koirat ovat päättäneet viimepäivien illat huutaa kuin heikkopäiset; en ole koskaan aikaisemmin huomannut niiden räksyttävän näin paljon. Viida pyrkii kuoroon mukaan; siksi otus pysyy sisällä, kun nökötän pensaiden äärellä. Ei pelkästään se, että katseeni kääntyessä sangon marjat hupenevat karvakuonoon, vaan sinkoileva ravaus haukkuäänien perässä keskeyttää hitaan arkisen meditoinnin.
Kissojen silitys ja marjanpoiminta, siinä ollut viimeaikoina mielenhiljaisuutta kerrakseen.



Monen monta päivää olen unelmoinut pirtelöstä. Tänään teen sellaista itse, tuoreista marjoista!

-Oola.