tiistai 12. heinäkuuta 2011

Pikaisia siskotapaamisia.

Näin nämä päivät kuluvat:

Ulkona puutarhassa, kirja sylissä, hiljaisuutta kuunnellen. Toimii. Pihan satokin alkaa pian olla kypsää, joten kirja vaihtuu ämpäriin ja marjojen keräämiseen. Sitten saa mehustaminen alkaa. Pitäähän kesä pistää talteen.

Olen miettinyt kotitekoisen yrttiteen valmistamista. Onko kellään mitään ohjeita/ideoita jakaa?

Lore pistäytyi pikaisesti Turussa noutamassa uudet silmälasinsa. Ehdimme vain vaihtaa kuulumisia ja kiertää hieman alennuksia, ennen kun hänen piti palata takaisin Helsinkiin töihin.


Now I Can See!

Aivan kuin viimeksi lempioptikkoliikkeessä olisi kuultu hiljainen toiveeni ja sangat, joita hotsitan seuraaviksi, olivat ilmestyneet hyllyyn! Tietenkin piti hetken aikaa niitäkin taas fiilistellä samalla, kun Sisko taustalla köyhtyi.


This is True Love. Armani, ah armaani! Pidän niin kovasti tuosta ruosteisen oranssista pohjasta läpinäkyvissä sangoissa.

Olin päättänyt, etten enää käy alennuksissa, kun alun alkaeenkaan en niistä välittänyt. Kuitenkin nyt Loren ja Äitini kanssa piipahdimme kaupoissa sen verran, että mukaan tarttui yllättäen sopivat farkut (rasti seinään; Oola osti farkut), KappAhlin Vintage Story pitsipaita (lastenosastolta), hellemekko ja miesten aurinkolasit. Tämä muistutti minua vihdoin käymään optikolla uusimassa piilolinssireseptini: muuten laseja on hankala käyttää.



Siskolle tarttui mukaan etsimänsä alushame. Mukavaa, kun viimeisissä alerekeissä oli juuri sellaista viimeisiä vaatekappaleita, joita on etsinyt jo kauan. Köyhä kiittää lisäalennuksista.


Thunder, perhaps?

Palatessani takaisin maaseudulle taivas oli kauniin sininen, ilma raskaan kostea ja ötökät pörräsivät kedon kukissa. Kaikkialla tuoksui makealta. Yllättäen iski reipas tuulenvire ja kääntyessäni katsomaan taakseni näin, kuinka taivaankantta pitkin ryömi kohti kunnon vyörypilvet. Reipasta ukonilmaa ei saatu, mutta muutaman kerran jyrähti kaukaisesti. Ehdin pienen saderyöpyn alta hölkäten karkuun.



Puutarha on ihanan rehevänä! Täällä maalla ollessa olen kyllä päässyt nauttimaan kunnolla siitä, kuinka ympärillä kaikki päivittäin muuttuu nopeasti. Jokaisena päivänä jokin uusi kasvi on noussut mullasta, jokin kukka on raottanut nuppuaan ja tuonut lisäystä värikuoroon. Parempaa viihdettä, kuin televisio! Olen innostunut kovasti ruusuista. Onneksi porukoiden puutarhassa on tilaa sellaisille. Samalla myös huomaa, kuinka kesä kääntyy kohti syksyä. Aika, älä juokse!

Lore came to Turku and got her new glasses. We went for sales and I found nice shades. We only had couple of hours to spend together before she had to return back to Helsinki. Fun afternoon.

-Oola.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti