perjantai 15. huhtikuuta 2011

Pääasioita.

Pyöräilykausi on alkanut; minulla ei ihan vielä, sillä molemmat pyöräni ovat enemmän tai vähemmän palasina ympäri asuntoa! Mihin sitä miestä tarvitsee, kun itsekin voi tuunailla ja rempata? ...Eh? Kuten tietokoneita korjatessani, olen päättänyt pyörienkin kanssa sen, että en tarvitse muita saadakseni kulkuneuvon liikkumaan. Siksi haluan oppia itse pistämään laitteen polkukuntoon. Saa nähdä mitä tulee! Apua kyllä pyydän, kun sellaiseen tulee tarvetta.





Nutcase helmets.

Olen yksi niistä herkkäsieluisista, jotka aikoinaan 1990-luvun alussa pakotettiin lähes voimakeinoin pitämään pyöräkypärää. Ensimmäinen kypäräni oli kirkuvan neon pinkki styroksihökötys. Asuessamme pienessä kylässä kaikki vanhemmat pitivät vahtia, että kypärä varmasti keikkui päässä pyörräillessä ja olihan sillä tarvetta: lapset mennä koheltavat miten sattuu, myönnän sen omalta kohdaltanikin! Vanhemmiten kypärän käyttö on jäänyt. Kaatunutkin olen vain kerran (koputan puuta), kun lähdin liian aikaisin keväällä pyöräilemään liukkaille. Omistamani, kauniin liila potta kylläkin, on epämukava ja malli jostain 90-luvun lopulta. Yksi syy kypärättömyyteen tietenkin on se, että ajan todella lyhyitä matkoja kaupunkiajoa ja pyöräteillä. Kypärä myös pilaa kampauksen; turhamaista, tiedän! Pidemmille matkoille kyllä pistän kypärän, samoin maaseudulla tienreunoja ajaessani. Kuitenkin; kaupunkiajohan on sitä, missä äkkijarrutuksia sattuu ja autotkin ovat arvaamattomampia. Mistä siis ratkaisu?


Giro.

Markkinoille on vuosien saatossa onneksi tullut jatkuvasti kevyempiä ja sievempiä kypäriä vaativimpienkin kuluttajien makuun (eli kaupungissa asuvien naisten -ko). Täällä Suomessa markkinat ovat todella pienet ja jos todella haluaa jotain persoonallista, saa tilata ulkomailta maksaen pitkää penniä suojaherkustaan. Turun kaupoissa tuntuu olevan vain mustia street-kypäriä, niistäkin pienet koot usein loppu.



Bern. Alempi kuva täältä.

Hyvä kysymys on myös, että mihin jättää kypärä, jos on esimerkiksi menossa kaupungille? Käteen keikkumaan, kuin ostoskori Täti Monikalla? Turussa ja varmasti muuallakin harrastetaan inhottavaa pyörien varastelua, kateellisten panettelua (esimerkiksi kivoja satuloita saatetaan raapia rikki, soittokelloja napata mukaan) niin pysyisikö kypärä kiinni pyörän kyljessä, niin kuin olen nähnyt joidenkin sen siihen jättävän? Ettei iloinen urbaani kesäkaveri ota ja kusaise kuuppaan tahi köyhä kanssatoveri varasta vaivalla hankkimaasi kypärää mukaansa? Se on kuulkaas fakta, että jokainen kypärä ei sovi kaikille, vaan jopa oman pään muotoon ja mukavuushaluunsa saattaa kestää tovi, ennen kun SE oikea sattuu kohdalle.


Etto. Tämä E-series.

Mielelläni kun pukisin kypärän päähäni. Syinä juurikin turvallisuuden tunteen lisääntyminen ja se, että haluan toimia esimerkkinä tuttavapiirini lapsille. Tuntuu tyhmältä saarnata kypärän merkityksestä, jos itse ei käytä. Sopivaa etsitään siis yhä, sillä en tahtoisi maksaa itseäni kipeäksi. Toivotaan onnea, että kypärä löytyy! Toivotaan onnea myös sille, että pyöräni on ajokunnossa pääsiäispyhien jälkeen. Pääsee nimittäin maalle maalipintaa nappaamaan!


Pro-Tec. Yummy, what a funky pink!

I have a big problem to find a good looking, comfy and light urban/street bikehelmet for myself. I´ve tried to find one for years now. Maybe only way is to order abroad.

-Oola.

2 kommenttia:

  1. If you're into hats as well, check the Finnish design shop too: http://tinyurl.com/3wequva
    They have a rather nice idea with their helmets.

    VastaaPoista
  2. Thanks, I have heard that Yakkay helmets are not that comfy as they look. It would be nice to try it on before buying, but no can do. Cool Idea thou!
    -Oola

    VastaaPoista