keskiviikko 13. huhtikuuta 2011

Lapsi on terve, kun se leikkii.

Viikonlopun aikana kaivoin naftaliinista esiin vanhat filmikamerani. Kyllä vaan, olen taas innostunut kuvaamaan filmille! Löytyihän edellisellä kirpputorireissulla niin hyvä saalis toimivia kameroita, että olen iltaisin viettänyt tovin jos toisenkin lukien foorumeja ja sivustoja, joissa hehkutellaan analogisen valokuvaamisen iloja. Ei sillä, ettenkö rakastaisi digikameroiden helppoutta, mutta olen kaivannut filmikuvia suunnattomasti! Kuvasin aikoinani niin paljon filmille, että Äitini ja silloinen avomieheni olivat sitä mieltä, että minulle on parempi vain hankkia digikamera käyttööni. Se kun maksoi itsensä hetkessä takaisin. Tarvitsisi varmaan joskus tehdä silmämääräinen laskelma, että kuinka monta rullaa filmiä ennen menikään vuodessa. Olenhan säilyttänyt lähes kaikki negatiivit yms. Niitä on pahvilaatikollinen.
Miten juhlallinen tunne onkaan ladata filmi kameraan, tuntea sen tuoksu, sileys ja pidellä koteloa kädessä. Tai se, kun miettii tarkasti suunnitellen, mitä filmejä sitä tahtoisi tilailla ja kokeilla. Silloin vuosikymmen takaperin en osannut hifistellä, mitä filmeihin tuli, eikä ollut varaakaan. Ei sillä, että kierisin rahoissa vieläkään, mutta nykyisin erikoisuuksien saanti on helpottunut. Se on jo iso plussa!

Kuten kaikki itseään kunnioittavat hipsterit/valokuvausharrastajat, olen myös tykästynyt lomography ajatukseen ja kameratuotteisiin (oi, jo kauan ennen kun siitä tuli pintajuttu). Diana-kamera on ostoslistalla, Lorelta löytyi aikoinaan parikin lomokameraa, mutta menivät rikki.
Joskus vuosia sitten mietin, että olisi kiva käyttää välillä kertakäyttökameroita, mutta niitä tuntuu olevan nykyisin vaikea löytää mistään! Nettiä selatessani huomasin, että Ebayn kautta saattaa löytyä jotain erikoisempia ja Suomesta lähimarketeistakin saattaa tarttua jokunen peruskamera mukaan. Ei sillä, että laatu päätä huimaisi, mutta juurikin festarireissuille yms kertiskamera olisi omiaan! Yksi erikoiskamera herätti kyllä mielenkiintoni heti kättelyssä:


Kertakäyttökamera, jonka kanssa voi valoittaa kuvaruudun 50/50. Jännää!

Esimerkkikuvia:



Hauskoja, sanoisin! Kiva festari -ja lomakamera! (Pics are from here.)

Aurinkoisia päiviä tässä vain odottelen, että voisin mennä valokuvaamaan kevättä. Jo muutaman ruudun olen kuvannus punaisella muovirotiskolla, jonka löysin kirpputornilta. Rakastamani, puhkikäytetty, älyttömän mahtavalla hintalaatusuhteella varustettu kompaktikamerani Olympus mju pääsee korjaajasetien kättelyyn, sillä vehje ei ole enää toiminut sen jälkeen, kun vieraili Loren mukana Skotlannissa uutenavuotena 2004. Lienekkö tipahtanut Haggis-pataan.

-Oola.

1 kommentti:

  1. Mä etsin hyvää tavallista filmikameraa tällä hetkellä, sillä toi lomokuvien teettäminen tuntuu olevan hivenen hankalaa. Filmin kehitys onnistuu, mutta käsittääkseni Suomessa ei oikein missään saa vedostettua kuvia? Ärh. En oo kyllä varma, koska mun eka filmillinen odottaa vielä sitä kehitystä.. :D

    Kertakäyttökamerasta mäkin haaveilen, mulla oli pienenä yksi ja se oli vinkeä :D Ja kun Kodakilla on ollut mustavalkokuviakin ottavia kertiksiä! Mutta ei niitä tosiaan mistään enää löydä. Semmosia veden alla toimivia kertakäyttökameroita kyllä löytyy.

    VastaaPoista