sunnuntai 27. maaliskuuta 2011

Reposia ja kaukokaipuuta.

Sydäntäni on kiusannut jonkin aikaa villi ja raastava kaukokaipuu. En tiedä minne haluan, miksi haluaisin, mutta kovasti tuntuu maailma houkuttelevan. Joku pieni paikka siellä isossa kokonaisuudessa.
Silti kun näin tämän videon, muistin mikä minut täällä pitää.

The Aurora from Terje Sorgjerd on Vimeo.


Lisa Gerrardin ääni tuossa kappaleessa saa pääni suloisen pyörälle!

Jylhä luonto, kallioiden rosoiset kulmat ja jään nuolemat uurteet maisemassa. Korkeat männyt, puolukan varpujen tuoksu kosteassa metsässä. Lupa mennä vapaasti, tila kadota. Mutta ärikkäät verhot, jotka huiskivat taivaankannella punaisesta vihreään vain siksi, että joku Kettu mennä pölläyttelee pohjolassa hännällään kimaltelevaa lunta korkeuksiin. Tiesittekö muuten, että revontulille ei saa viheltää? Tulevat muuten alas polttamaan hiuksesi! Sama pätee myös sateenkaariin -niitä ei pidä osoitteleman tai käsivarsi kuivuu. Luontoa ja sen ilmiöitä tulee lähestyä kunnioituksella sekä nöyrästi ihmetellen. Kaiken tuon kauneuden edessä me kun olemme niin sangen pieniä.

I love this aurora video. While watching it I remember why I love to live here, up northern side of the Globe and Scandinavia.

-Oola.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti