keskiviikko 7. huhtikuuta 2010

Neiti Kevät, tule takaisin!

Luonto on kyllä oikein ilkeänä. Ensin sitä ollaan niin kevättä, että! Nyt kuitenkin ulkoa ollut vain harmaata ja mittari näyttää pakkasasteita. Parisen yötä sitten kun vein roskat ulos oli ilma lämpöisää. Niin sitä itselleen uskottelee, että viisi plussa astetta on lähemmäksi hellettä! Joku jo kertoikin naamakirjassa nähneensä valkoisia haituvia tipahtavan taivaalta. Ei näin, ei todellakaan näin.

Olen ollut hieman harmissani viime päivinä. Kolme vuotta olemme luokkani kanssa keränneet rahaa yhteiselle kulttuurimatkalle, jonne tarkoitus oli lähteä tänä keväänä ennen kun kaikki levittäytyvät ympäriinsä lukittautuen kirjoittamaan lopputöitään. Päädyimme yhdessä Barcelonaan, sillä se sopi kaikkien haluihin. On kulttuuria ja rantaa. Itse olen siellä käynytkin, ihana kaupunki, vaikka paikalliset (vanhempi väki) ovatkin hieman turhan kansallistunteista ja jäykkäniskaisia. Paikan syke on silti vangitsevaa. Keräämämme rahat kattoivat todella hyvin lennot ja hotellimaksut, mutta omasta pussista olisi pitänyt maksaa ruuat, museot, sisäinen liikkuminen jne juoksevat kulut, joista tulee äkkiä iso summa, vaikka kuinka penniä venyttäisikin. Barcelonassa kun aikoinani kymmenen päivän aikana juoksin kaikki museot (lähes kaikki, joo) läpi ei enää kiinnostaisi maksaa uudestaan niihin sisään, jotka eivät mielestäni olleet niin kiintoisia. Mutta kun kyseessä on kulttuurimatka, joka opinnollistetaan, tietenkin nämä reissut olisivat olleet pakollisia. Tehdessäni hieman laskelmia, esim. mitkä laskut tulevat maksuun toukokuussa ja saamani palkat, tuet, muut menot ynnätessäni tajusin, ettei ole mitään mahdollisuutta, että voisin lähteä matkalle mukaan. Ei yksinkertaisesti mitenkään varaa, jos haluan vielä kotona ollessani syödä. Toisin kuin jollain muilla, minulla ei ole säästöjä pahojen päivien varalle. Ne pahat päivät tulivat jo aikoinaan ja sen jälkeen olenkin elänyt kädestä suuhun, ettei säästöjä ole ehtinyt enää kertyä.
Luokkatoverini näin saivat ilmaista rahaa matkalla rällästämiseen, sillä pelin henkihän on, etten saa niitä pennejä itselleni, vaikka töitä teinkin kovasti vuosia.


Tämä graaffinen otos kuvaa selkeästi olotilaani prosessin aikana.

Harmittaahan se, tietenkin! Valehtelisin, jos väittäisin toista. Aurinko ja paikanvaihdos olisivat tehneet eedvarddia. Silti voisin sanoa, että on varmaan "aikuisikäni" kypsin päätökseni olla lähtemättä reissuun. Rahattomana ei ole hauskaa matkustaa, enkä todellakaan lähde vanhemmiltani kinuamaan matkakassaa, kun tiedän heidänkin tilanteen olevan tiukka. Lama, mikä lama.

Joten kaipaan keväistä säätä kipeästi, nyt ja heti! Ennen kun harmaannun sisäisesti täysin.

I have collected money with my classmates for years so we can go for cultural fieldtrip together. We decided to visit Barcelona -it was even ok for me since I already have been there earlier. With that money we could have easily paid our flights and hotels but all food, museums, bus/sub/taxi fares quickly add up to a huge amount. After counting my next months salary and all other expenses together I realized that no can do -I have no money to go. And that´s it. Of course I´m very disappointed.

-Oola

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti