Vajaa kuukausi sitten lähdin Äitin luona tallustelemaan pihasta lähimetsään ja törmäsi maailman raivokkaampiin mustikkamättäisiin. Marjaa kasvoi pulleana ja makoisana; ei haitannut edes liata housuja ja istua mättähälle natustelemaan matjoja, ennen kun koira ehti hotkaista ne ensin. Lopulta keräsin saaliin paidan helmaan, kun purnukka jäi kiireessä keittiön pöydälle.
Talkkunaa, maitoa ja mustikoita... Aijai sitä herkullisuuden määrää, sanon!
-Oola.
lauantai 18. syyskuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti