torstai 8. heinäkuuta 2010

Huh hellettä!

Kesä on kyllä ihmisen parasta aikaa, etenkin meidän Suomalaisten, jotka saavat nauttia valosta muutenkin liian vähän.
Olen itse mielestäni sangen surkea hellepukeutuja. Tuntuu aina siltä, että kaikki vaatteet ovat liian kuumia! Nyt reissulta palatessani huomaan myös, että sääreni eivät todellakaan ole sitä sorttia kunnossa, että uskaltaisin laittaa hetkeen tuonne helteeseen mekkoa päälle. Sen virheen tein viikonloppuna päivän ollessa pätsi ulkosallakin; pomoni tapaaminen palautti minut uusiin aatoksiin. "Sulla on sitten aikamoiset kesäsääret."


Lovely!

Kumma kyllä, matkan aikana olen keränyt hienon kokoelman eri maiden itikanpuremia (ihan perusnäköisiä ja sitten sellaisia paarman lihanpalapois-jälkiä), jotka allergisena reaktiona ovat turvonneet suunnattomiksi ja sitten kutinan hellittäessä muuttuneet mustiksi mustelmiksi. Unissani tietenkin raapinut niitä, niin ihon pintakin on riekaleina. Parin viikon päästä on ystäväni häät, jonne on pakko saada sääret hieman siveellisempään kuosiin.



Vereni tuntuu olevan vain niin himoittavaa! Tule tänne, Eric (True Blood, luv!)!!!
Totta se vain on; jos joukossa on muita, yleensä he selviävät pistoksitta, mutta minut naputetaan paukamille. Kaverini lohdutti, että hyttyset etsivät naishormooneja verestä (mistä lie muka tämmöistä kuullut), joten minun täytyy siis olla erityisen naisellinen! Jaa-a...


I love that lady with saddle shoes!

Enkä lämpene vaihtoehdolle, että pukisin leggingsit mekon alle. Tunikoiden kanssa käy kyllä, mutta omistamien mekkojeni kanssa näyttävät sangen typeriltä. Onneksi hankin töistä Bentchin henkäyksen ohuet, pehmoista mukavaa kangasta olevat haaremihousut, joita olen nyt käyttänyt parina päivänä. Peittävät juuri sopivasti horror-kinttuni. Taidan kyllä pysyä kesän loppuun asti kalkkilaivan kapteenina...

I am really bad as dressing up when it´s summer heat.

-Oola.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti